Philosophy of Climate Science

This study focuses on values and corporate social performance (CSP) in the context of large Finnish family firms. My starting point for the study is the notion that values play a key role in CSP, especially in the family business context. The main research question is: How are the values of active family business owners reflected in their family firms' corporate social performance? To be able to answer this question, firstly we have to find answers to the following questions: Which values do the active family business owners have and what kind of CSP is there in their family business firms? The theoretical framework is built on agency and stewardship theory (institutional level), stakeholder theory (organisational level) and value theories of Rokeach and Schwartz (individual level). Also previous values and CSP studies in the family business context are reviewed. When we are discussing CSP, we are actually discussing the role of business in society. Society consists of social, economic, political and technological environments, which partly define the CSP of firms. A qualitative multiple case study approach was chosen as the research strategy, since this seemed a suitable method for addressing the research aims. The empirical cases are eight large Finnish family firms. The case data consist of interviews with an active family business owner of each company. The owners represent four different value typologies. The analysis of values and CSP revealed three typologies of value-based CSP in the family firms. Although, there were signs of more than one typology in almost every case, in each case one typology was emphasised.

Tarkastelen tässä tutkielmassa Suomen työmarkkinakeskusjärjestöjen asiantuntijoiden näkemyksiä työn ja ilmastonmuutoksen suhteesta ja tämän suhteen hallitsemisesta. Sekä ilmastonmuutokseen vastaaminen että työyhteiskunnan ylläpito ovat keskeisiä hyvinvoinnin tuottamisen imperatiiveja, mutta yhdessä ne muodostavat kestämättömän yhdistelmän. Asetun tutkielmassa selvittämään sitä, millainen työn ja ilmastonmuutoksen suhteen kokonaiskuva populaarien vastakkainasetteluiden takana on ja millaisia näkemyksiä työmarkkinakeskusjärjestöillä on tämän suhteen hallitsemisesta kestävän siirtymän aikaansaamiseksi. Yhtäältä tarkastelen työmarkkinakeskusjärjestöjä työn eri sektoreiden edustajina ja siten näitä koskevan tiedon kristallisoitumispisteinä. Toisaalta ne nähdään intressitahoina, joiden toiminnan ytimessä on perinteisesti ollut talouskasvusta saatavan aineellisen vaurauden maksimointi ja jäsentensä materiaalisten etujen ajaminen, ja joiden tukea tarvitaan työn kestävän siirtymän rakentamis...

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirissä (Eksote) työskentelevien työntekijöiden kokemuksia siitä, miten arvot toteutuvat heidän työssään. Lisäksi selvitimme Eksoten arvojen merkitystä henkilöstölle. Opinnäytetyössä hyödynsimme sekä alkuvuodesta 2014 Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirissä toteutetun työhyvinvointikyselyn tuloksia että toukokuussa 2014 henkilöstölle suunnatun arvokyselyn tuloksia arvoihin liittyvien vastausten osalta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Tuloksina työhyvinvointikyselystä syntyi yksi pääluokka; Kuinka arvot toteutuvat päivittäisessä työssä ja sen alle neljä alaluokkaa: 1) kehityskeskustelu, 2) henkilöstön kyky vastaanottaa muutoksia, 3) Eksoten yhteisten arvojen tuntemus ja 4) erilaisuuden hyväksyminen. Arvokyselystä puolestaan muodostui kolme pääluokkaa kyselyn teemojen mukaisesti: 1) Eksoten tärkeimmät arvot, 2) Eksoten vähiten tärkeimmät arvot sekä 3) paras tapa ilmaista arvot. Tulokset osoittavat, että arvot koetaan tärkeiksi ja niiden mukaan haluttaisiin toimia, mutta kiire ja puutteet arvojen jalkauttamisessa koetaan ongelmalliseksi. Muutoksen ja arvojen välillä on ristiriita. Tutkimuksellisesta näkökulmasta muutos nousee keskeiseksi arjen määrittäjäksi ja vastaukset antavat ymmärtää arvojen tietyllä tapaa hukkuvan kiireen ja jatkuvien muutosten sekaan. Tuloksien perusteella voidaan todeta Eksoten henkilöstön pitävän asiakaslähtöistä tapaa tehdä työtä erittäin tärkeänä. Tuloksellisuus arvona miellettiin vähiten tärkeäksi. Se nähtiin negatiivisena ja se miellettiin täysin rahaan liittyväksi. Vastauksista käy ilmi, että alkuperäisiä arvoja ei ole avattu ja yksilöity. Ihmiset käsittävät arvot eri tavoin ja peilaavat niitä omaan arvomaailmaansa. Työntekijöiden vastauksissa nousi aito huoli asiakkaiden palveluiden ja avun saamisesta suhteessa rahaan. Tämä korostui jopa niin paljon, että on ehkä perusteltua epäillä tämän vaikuttavan työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työn mielekkyyden löytämiseen. Vertailtuamme aikaisempia tutkimuksia ja kirjallisuutta arvoihin ja arvojohtamiseen sekä niistä tehdyn kirjallisuuskatsauksen vertailun ja peilailun kautta rakentamalla tämän avulla menetelmän, jolla arvoja voidaan organisaatiossa menestyksekkäästi ja hallitusti jalkauttaa. Laadimme rungon muutosagentti toiminnan toteutukseen arvojen jalkauttamisen työkaluna. Sitä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää jo nyt käytössä olevien menetelmien tukena ja jatkotyöskentelynä Eksotessa.

This paper is a chapter of my PhD research proposal. It examines the primary controversies surrounding climate modeling methodologies, with particular focus on the critiques raised by scientists who question the reliability of computer-simulated projections of climate change. Through analysis of peer-reviewed literature, this paper addresses three main areas of contention: algorithmic bias in climate reconstructions, uncertainties in proxy data interpretation, and fundamental limitations of general circulation models. The paper contributes to the ongoing scientific dialogue by highlighting areas where model refinement may be necessary and exploring the implications of these critiques for policy decisions based on climate projections. 1. Introduction Climate models represent the primary tools through which scientists predict future climate scenarios and reconstruct past climate conditions. These models underpin major policy initiatives regarding climate change mitigation and adaptation strategies worldwide. However, a body of scientific literature has emerged questioning various aspects of these models' reliability, methodology, and interpretation. This critique is particularly salient as global governance structures increasingly rely on model projections to guide far-reaching economic and social policies. This paper examines three primary areas of criticism regarding climate modeling: (1) algorithmic bias in climate reconstructions, (2) uncertainties in proxy data interpretation, and (3) inherent limitations of general circulation models. By analyzing these critiques, we can better understand both the strengths and limitations of current climate science methodologies. 2. Algorithmic Bias in Climate Reconstructions 2.1 Statistical Methods and Their Implications McIntyre and McKitrick's (2003) critique of the Mann et al. (1999) "hockey stick" temperature reconstruction represents one of the most significant challenges to paleoclimate reconstructions in recent decades. Their analysis identified several methodological concerns that potentially undermine the reliability of this influential reconstruction: McIntyre and McKitrick (2005) argued that the principal component analysis (PCA) methodology employed by Mann contained a mathematical bias that would produce a hockey stick pattern even from random data. They demonstrated this by feeding red noise (random data with certain statistical properties) into Mann's algorithm and consistently producing hockey-stick patterns. According to McIntyre and McKitrick (2005):

When do probability distribution functions (PDFs) about future climate misrepresent uncertainty? How can we recognise when such misrepresentation occurs and thus avoid it in reasoning about or communicating our uncertainty? And when we should not use a PDF, what should we do instead? In this paper we address these three questions. We start by providing a classification of types of uncertainty and using this classification to illustrate when PDFs misrepresent our uncertainty in a way that may adversely affect decisions. We then discuss when it is reasonable and appropriate to use a PDF to reason about or communicate uncertainty about climate. We consider two perspectives on this issue. On one, which we argue is preferable, available theory and evidence in climate science basically excludes using PDFs to represent our uncertainty. On the other, PDFs can legitimately be provided when resting on appropriate expert judgement and recognition of associated risks. Once we have specified the border between appropriate and inappropriate uses of PDFs, we explore alternatives to their use. We briefly describe two formal alternatives, namely imprecise probabilities and possibilistic distribution functions, as well as informal possibilistic alternatives. We suggest that the possibilistic alternatives are preferable.

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin Neste Oyj:n sosiaalisessa markkinoinnissa yhdistyvät mainonnan keinot ja vastuuviestinnän vaatimukset. Tutkielman aineistona ovat kaksi hankkeen päävideota: NOLLA – The Cabin That Was Never There ja Lauri Markkanen: #DontChoke – Play Your Part. Tutkielmassa tarkastelen videoita kokonaisuudessaan mainosvideo- ja vastuuviestinnän genren kautta. Keskityn tarkastelemaan videoiden vastuullisuutta tukevia retorisia ja kielellisiä piirteitä, tunnekokemusta rakentavia audiovisuaalisia piirteitä ja vastuuviestinnän vaatimuksia. Peilaan aineistoa myös ympäristötietoiseen yhteiskuntaan vastuuviestintäteorian ja vastuullisen markkinoinnin teorian näkökulmasta. Aineistossa yhdistyvät vastuuviestinnän ja mainonnan keinot. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mainosgenre ohjaa vahvemmin vastuullisuuden mielikuvaa rakentavia piirteitä kuin vastuuviestinnän genre. Kansallisuus- ja menestysdiskurssit rakentavat vastuullisuutta retori...

Recent years have seen a notable increase in the production of scientific expertise by large multidisciplinary groups. The issue we address is how reports may be written by such groups in spite of their size and of formidable obstacles: complexity of subject matter, uncertainty, and scientific disagreement. Our focus is on the International Panel on Climate Change (henceforth IPCC), unquestionably the best-known case of such collective scientific expertise. What we show is that the organization of work within the IPCC aims to make it possible to produce documents that are indeed expert reports. To do so, we first put forward the epistemic norms that apply to expert reports in general, that is, the properties that reports should have in order to be useful and to help decision-making. Section 2 claims that these properties are: intelligibility, relevance and accuracy. Based on this analysis, section 3 points to the difficulties of having IPCC reports indeed satisfying these norms. We then show how the organization of work within the IPCC aims at and to a large extent secures intelligibility, relevance and accuracy, with the result that IPCC reports can be relied on for decision-making. Section 4 focuses on the fundamentals of IPCC's work organization-that is, division of labour within the IPCC-while section 5 investigates three frameworks that were introduced over the course of the functioning of the IPCC: the reviewing procedure of IPCC reports, the language that IPCC authors use to express uncertainty and the Coupled Model Intercomparison Project (CMIP). Concluding remarks are offered in section 6.

Scientific assessments, such as those by the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC), inform policymakers and the public about the state of scientific evidence and related uncertainties. We studied how experts from different scientific disciplines who were authors of IPCC reports, interpret the uncertainty language recommended in the Guidance Note for Lead Authors of the IPCC Fifth Assessment Report on Consistent Treatment of Uncertainties. This IPCC guidance note discusses how to use confidence levels to describe the quality of evidence and scientific agreement, as well likelihood terms to describe the probability intervals associated with climate variables. We find that (1) physical science experts were more familiar with the IPCC guidance note than other experts, and they followed it more often; (2) experts' confidence levels increased more with perceptions of evidence than with agreement; (3) experts' estimated probability intervals for climate variables were wider when likelihood terms were presented with "medium confidence" rather than with "high confidence" and when seen in context of IPCC sentences rather than out of context, and were only partly in agreement with the IPCC guidance note. Our findings inform recommendations for communications about scientific evidence, assessments, and related uncertainties.

Commercial success of big data has led to speculation that big-data-like reasoning could partly replace theory-based approaches in science. Big data typically has been applied to "small problems", well-structured cases characterized by repeated evaluation of predictions. Here, we show that in climate research, intermediate categories exist between classical domain science and big data, and that big-data elements have also been applied without the possibility of repeated evaluation. Big-data elements can be useful for climate research beyond small problems if combined with more traditional approaches based on domain-specific knowledge. The biggest potential for big-data elements, we argue, lies in socioeconomic climate research. Big data affects increasingly many aspects of our lives. The large volumes of data gathered and stored are the basis of the recommendations we receive when shopping online and the way in which we connect to people all over the world via social media 1. Naturally, this has led to debates about how increasing volumes of data and new analytic tools might impact scientific research. An emerging view is that largely theory-free data-driven models will supplant models

Climate science is a paradigmatic example of contemporary model-based inquiry, drawing from various mathematical techniques and cutting-edge computational and simulation tools to explain climate phenomena and predict possible future climate conditions. Its often-alarming results have captured the attention of experts, journalists, and policymakers, to mention just some of the obvious audiences. It is no wonder, then, that climate models have become a central locus of interest in philosophy of science in recent years. Attention has been paid to the epistemological and methodological aspects of climate modeling as well as its societal and ethical dimensions. The present chapter focuses on the former while noting that an understanding of the key epistemological issues surrounding climate models is also an integral step towards sustainable decision-making procedures. Key climate models and modeling strategies, as well as accompanying concepts and tools, are introduced and explained. These are then investigated from a philosophy of science perspective, providing an introduction to the epistemological issues and open problems facing contemporary climate modeling practices.

In this paper, we assess the quality of state-of-the-art regional climate information intended to support climate adaptation decision-making. We use the UK Climate Projections 2018 as an example of such information. Their probabilistic, global, and regional land projections exemplify some of the key methodologies that are at the forefront of constructing regional climate information for decision support in adapting to a changing climate. We assess the quality of the evidence and the methodology used to support their statements about future regional climate along six quality dimensions: transparency; theory; independence, number, and comprehensiveness of evidence; and historical empirical adequacy. The assessment produced two major insights. First, a major issue that taints the quality of UKCP18 is the lack of transparency, which is particularly problematic since the information is directed towards non-expert users who would need to develop technical skills to evaluate the quality an...

When do probability distribution functions (PDFs) about future climate misrepresent uncertainty? How can we recognise when such misrepresentation occurs and thus avoid it in reasoning about or communicating our uncertainty? And when we should not use a PDF, what should we do instead? In this paper we address these three questions. We start by providing a classification of types of uncertainty and using this classification to illustrate when PDFs misrepresent our uncertainty in a way that may adversely affect decisions. We then discuss when it is reasonable and appropriate to use a PDF to reason about or communicate uncertainty about climate. We consider two perspectives on this issue. On one, which we argue is preferable, available theory and evidence in climate science basically excludes using PDFs to represent our uncertainty. On the other, PDFs can legitimately be provided when resting on appropriate expert judgement and recognition of associated risks. Once we have specified the border between appropriate and inappropriate uses of PDFs, we explore alternatives to their use. We briefly describe two formal alternatives, namely imprecise probabilities and possibilistic distribution functions, as well as informal possibilistic alternatives. We suggest that the possibilistic alternatives are preferable.

Kirjoittajat ja toimituskunta Everstiluutnantti, VTT Juha Mälkki toimii tutkimusryhmän johtajana Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen doktriiniosastolla. Mälkki kehittää ja tutkii suomalaista sotataitoa ja sotataidollista ajattelua. Lisäksi hän kehittää strategis-operatiivisen tason sotapelaamisen ja kokeellisten tapahtumien menetelmiä puolustusvoimien käyttöön. Everstiluutnantti evp., YTT Arto Nokkala on vapaa tutkija. Upseerina hän palveli muun muassa Sotakorkeakoulun Sotatieteen laitoksen strategian toimiston päällikkönä ja Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen tutkijaesiupseerina. Hän on myös toiminut eri tutkijatehtävissä Tampereen yliopistossa ja strategian ja turvallisuuspolitiikan dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa. Everstiluutnantti, TkT Rainer Peltoniemi toimii Maavoimien tutkimusjohtajana Maavoimien esikunnassa. Hän on aikaisemmin toiminut muun muassa Kaartin Pataljoonan komentajana sekä Suomen rauhanturvaosaston johtajana ISAF-operaatiossa. Hän on aiemmin palvellut Savon Prikaatissa, Maanpuolustuskorkeakoulussa, Pääesikunnassa, Kymen Sotilasläänin Esikunnassa ja Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnassa sekä Kaartin Jääkärirykmentissä. Peltoniemi on Tohtoriupseerit ry:n puheenjohtaja (2011-). Peltoniemen ajankohtaisia tutkimusintressejä ovat operaatiotaito ja taktiikka sekä maavoimien käyttöperiaatteet ja uudet suorituskyvyt.

Joulukuussa 2017 Bio Science-tiedejulkaisussa julkaistiin harvinainen julkilausuma, jonka oli allekirjoittanut noin 15 000 tutkijaa ympäri maailmaa. Lausuma oli varoitus ihmiskunnalle: olemme toiminnallamme vaarantamassa nykyisen kaltaisen sivilisaatiomme tulevaisuuden ja pian on liian myöhäistä toimia. Ilmastonmuutos oli yksi keskeinen uhka, jonka tutkijat nostivat esille: maapallon kantokyky ei kestä nykyisen kaltaista ympäristökäyttäytymistämme. Vaikka kokonaiskulutuksemme maapallolla ei ole ympäristöystävällistä, koetaan ympäristön huono vointi huolestuttavana. Huolia kartoittavissa survey-tutkimuksissa, joissa vastaajia pyydetään nimeämään huolestuttavia asioita, ilmastonmuutos nousee listojen kärkeen (Stoknes 2015, 5-6). Myös suomalaiset nuoret kokevat huolta ympäristöasioista (Salonen & Konkka 2017; Myllyniemi 2017). Nuorten kokemat epävarmuuden ja turvattomuuden tunteet ilmastonmuutokseen liittyen ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa jopa 70 % (Nuorisobarometrin 2018 ennakkotiedot). Samanaikaisesti maapallon kantokyky kuitenkin ylitetään joka vuosi aikaisemmin. Ympäristöhuoli ei siis näytä vaikuttavan ympäristökäyttäytymiseen. Epäympäristöystävällinen käyt-brought to you by CORE View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk

Esimerkkiyritys Oy tuottaa online-lakitietopalveluja verkossa. Kehittämistyön tarve syntyi toimeksiantajan kanssa käydyssä keskustelussa yrityksen rekrytointiprosessin tehostamisesta. Projekti toteutettiin kokonaisuudessaan kaksivaiheisessa kehittämisprosessissa, jossa ensimmäisessä luotiin sähköinen rekrytointiprojektimalli projektinhallintajärjestelmään. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin ja testattiin sen toimivuutta sekä hyödyllisyyttä käytännön rekrytointitilanteessa Saksassa. Tarkoituksena oli tutkia, miten yrityksen rekrytointiprosessista saataisiin kehitettyä tehokkaampi ja laadukkaampi. Tavoitteena oli päivittää sähköinen rekrytointiprosessimalli tutkimustulosten avulla. Tutkimuksen teoriatausta muodostettiin lähdekirjallisuuden pohjalta, ja aiheen rajauksessa sekä nykytilanteen kartoittamisessa hyödynnettiin toimeksiantajan haastattelua. Teoriatausta muodostui rekrytoinnin, prosessimalliajattelun sekä taustakirjallisuuden eli kansainvälistymisen, etätyöskentelyn ja lainsäädä...

Tutkielmani aihe on tottumuskehätekniikan hyödyntäminen ADHD diagnosoidun itsensä johtamisessa. Organisaatioiden olisi hyvä ymmärtää itsensä johtamisen ja erityisesti tottumuskehän hyödyllisyys etenkin tulevaisuuden liikemaailmassa ja ADHD-henkilöiden parissa. Itsensä johtaminen on nimensä mukaisesti sitä, että ihminen johtaa itseään ja muokkaa tekojaan ja toimintamallejaan tavoitteidensa mukaiseksi. Käytännössä mikäli ihmisellä ei ole lainkaan itsensä johtamisen kykyä, ei hän pysty tekemään mitään, sillä kaikki toiminta vaatii jonkin asteista kykyä toimia pyrkien kohti tavoitetta. Itsensä johtaminen on siis ensisijaisen tärkeä taito. Organisaatiot eivät pysty oikeastaan saamaan mitään aikaiseksi, ilman että sen työntekijät pystyvät johtamaan itseään. Itsensä johtamisessa on kuitenkin eri asteita, minkä takia erottuakseen muiden joukosta henkilön tulee kyetä johtamaan itseään erityisen hyvin. Erottuakseen muiden organisaatioiden joukosta organisaatiossa tulee olla työntekijöitä, jot...

Robustness with respect to climate models is often considered by philosophers of climate science to be a crucial issue in determining whether and to what extent the projections of the Earth’s future climate that models yield should be trusted. Parker (2011) and Lloyd (2009, 2015) have introduced influential accounts of robustness for climate models with seemingly conflicting conclusions. I argue that Parker and Lloyd are characterizing distinct notions of robustness and providing complementary insights. Confidence, if warranted, need be by virtue of causally consistent climate models rather than by agreement upon projections by a diverse range of models.

We outline a new and improved uncertainty analysis for the Goddard Institute for Space Studies Surface Temperature product version 4 (GISTEMP v4). Historical spatial variations in surface temperature anomalies are derived from historical weather station data and ocean data from ships, buoys, and other sensors. Uncertainties arise from measurement uncertainty, changes in spatial coverage of the station record, and systematic biases due to technology shifts and land cover changes. Previously published uncertainty estimates for GISTEMP included only the effect of incomplete station coverage. Here, we update this term using currently available spatial distributions of source data, state-of-the-art reanalyses, and incorporate independently derived estimates for ocean data processing, station homogenization, and other structural biases. The resulting 95% uncertainties are near 0.05 • C in the global annual mean for the last 50 years and increase going back further in time reaching 0.15 • C in 1880. In addition, we quantify the benefits and inherent uncertainty due to the GISTEMP interpolation and averaging method. We use the total uncertainties to estimate the probability for each record year in the GISTEMP to actually be the true record year (to that date) and conclude with 86% likelihood that 2016 was indeed the hottest year of the instrumental period (so far). As the data sets have grown in recent years (through digitization and synthesis of previously separate data streams; Freeman et al., 2016; Rennie et al., 2014; Thorne et al., 2018), and efforts have been made to improve data homogenization, bias corrections, and interpolation schemes, the sophistication of the uncertainty models has also grown. Notably, with the introduction of the Hadley Centre sea surface temperature (SST) analysis HadSST3 (Kennedy et al., 2011a, 2011b), Berkeley Earth (Rohde et al., 2013a), and the joint Hadley Centre and University of East Anglia's Climatic Research Unit Hadley Centre/Climatic Research Unit 4 (HadCRUT4; Morice et al., 2012), Monte Carlo methodologies have been applied to generate observational ensembles that quantify uncertainties more comprehensively than was previously possible. Goddard Institute for Space Studies Surface Temperature (GISTEMP) is a widely used data product that tracks global climate change over the instrumental era. However, the existing uncertainty analysis currently contains only rough estimates of uncertainty on the land surface air temperature (LSAT) mean and no estimates of the SST or total (land and sea surface combined) global mean. This paper describes a new end-to-end assessment of all the known uncertainties associated with the current GISTEMP analysis (nominally based in the methodology described in Hansen et al., 2010, but with changes to data sources as documented on the GISTEMP website and outlined below), denoted as version 4. We use independently derived uncertainty models for the land station homogenization (Menne et al., 2010, 2018) and ocean temperature products (Huang et al., 2015, 2017), combined with our own assessment of spatial interpolation and coverage uncertainties, as well as parametric uncertainty in the GISTEMP methodology itself.

Tämä tutkimus tarkastelee keinoja, joiden avulla graafisen alan yrityksessä edistetään strategista liiketoiminnan uudistamista. Uudistamisen tavoitteena on liiketoiminnan kasvattaminen. Laajan tutkimusaiheen taustalla on tutkijan kiinnostus pitkän tähtäimen liiketoiminnan suunnitteluun. Tarkemmin määritettynä, tutkimuksen näkökulma on yrityksen toiminnan jatkuva uudistuminen. Siinä tarkastellaan kasvun keinoina, erityisesti yrityksen johtamisen merkitystä, sekä innovaatio- ja tulevaisuuden ennakointitoimintaa. Näitä asioita käsitellään ensin teoreettisessa viitekehyksessä. Kvalitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin haastattelujen avulla. Empiirinen osuus sisältää graafisen toimialan ja sitä lähellä toimivien yritysten yrittäjien, toimitusjohtajien ja kehittämisestä vastaavien asiantuntijoiden näkemyksiä toimialan yritysten kasvua tukevista asioista. Kohdeorganisaatioissa kiinnosti niiden tavat uudistua ja hakea kasvua isojen haasteiden edessä. Kohdeyrityksissä uudistumisen haasteiks...

This paper suggests that some climate denialism is bullshit. Those who spread it do not display a proper concern for the truth. This paper also shows that this bullshit is harmful in some significant ways. It undermines the epistemic demands imposed on us by what we care about, by the social roles we occupy, and by morality. It is also harmful because it corrodes epistemic trust.

Joulukuussa 2017 Bio Science-tiedejulkaisussa julkaistiin harvinainen julkilausuma, jonka oli allekirjoittanut noin 15 000 tutkijaa ympäri maailmaa. Lausuma oli varoitus ihmiskunnalle: olemme toiminnallamme vaarantamassa nykyisen kaltaisen sivilisaatiomme tulevaisuuden ja pian on liian myöhäistä toimia. Ilmastonmuutos oli yksi keskeinen uhka, jonka tutkijat nostivat esille: maapallon kantokyky ei kestä nykyisen kaltaista ympäristökäyttäytymistämme. Vaikka kokonaiskulutuksemme maapallolla ei ole ympäristöystävällistä, koetaan ympäristön huono vointi huolestuttavana. Huolia kartoittavissa survey-tutkimuksissa, joissa vastaajia pyydetään nimeämään huolestuttavia asioita, ilmastonmuutos nousee listojen kärkeen (Stoknes 2015, 5-6). Myös suomalaiset nuoret kokevat huolta ympäristöasioista (Salonen & Konkka 2017; Myllyniemi 2017). Nuorten kokemat epävarmuuden ja turvattomuuden tunteet ilmastonmuutokseen liittyen ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa jopa 70 % (Nuorisobarometrin 2018 ennakkotiedot). Samanaikaisesti maapallon kantokyky kuitenkin ylitetään joka vuosi aikaisemmin. Ympäristöhuoli ei siis näytä vaikuttavan ympäristökäyttäytymiseen. Epäympäristöystävällinen käyt-brought to you by CORE View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk

Arvoista arvojohtamiseen-Case Eksote Vuosi 2015 Sivumäärä 69 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirissä (Eksote) työskentelevien työntekijöiden kokemuksia siitä, miten arvot toteutuvat heidän työssään. Lisäksi selvitimme Eksoten arvojen merkitystä henkilöstölle. Opinnäytetyössä hyödynsimme sekä alkuvuodesta 2014 Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirissä toteutetun työhyvinvointikyselyn tuloksia että toukokuussa 2014 henkilöstölle suunnatun arvokyselyn tuloksia arvoihin liittyvien vastausten osalta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.

Robustness analysis (RA) is the prescription to consider a diverse range of evidence and only regard a hypothesis as well-supported if all the evidence agrees on it. In contexts like climate science, the evidence in support of a hypothesis often comes in the form of model results. This leads to model-based RA (MBRA), whose core notion is that a hypothesis ought to be regarded as well-supported on grounds that a sufficiently diverse set of models agrees on the hypothesis. This chapter, which is the first part of a two-part review of MBRA, begins by providing a detailed statement of the general structure of MBRA. This statement will make visible the various parts of MBRA and will structure our discussion in the remainder of the chapter. We explicate the core concepts of independence and agreement, and we discuss what they mean in the context of climate modelling. Our statement shows that MBRA is based on three premises, which concern robust properties, common structures, and so-called robust theorems. We analyse what these involve and what problems they raise in the context of climate science. In the next chapter, which is the second part of the review, we analyse how the conclusions of MBRA can be justified.

This is the first of three parts of an introduction to the philosophy of climate science. In this first part about observing climate change, the topics of definitions of climate and climate change, data sets and data models, detection of climate change, and attribution of climate change will be discussed. This is an open access article under the terms of the Creative Commons Attribution License, which permits use, distribution and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited.

It will be argued that Eric Winsberg has created a problem where nobody is in the position to rationally support the Anthropogenic Climate Change hypothesis, since he demands the normal lay public defer to experts but, from Winsberg's philosophical commitments, experts are precluded from having the ability to rationally conclude that a hypothesis is superior to an alternative. Winsberg's difficulties can be resolved with a little help from Bayesian Confirmation Theory. A Bayesian analysis will be provided which allows for the evaluation of climate models that uses Winsberg's analysis of robustness.

This paper aims to show that modeling complex systems inevitably involves non-propositional knowledge and thus the uncertainties associated with the corresponding model predictions cannot be fully quantified. This is exemplified by means of the climate system and climate modeling. The climate system is considered as a paradigm for a complex system, whereby the notion of complexity adopted in this paper is epistemic in nature and does not equate with the technical definition of a complex system as for example used within physics or complexity theory. The epistemic notion of complexity allows to view the climate system as complex with respect to some features, while simple with respect to others. This distinction is of practical significance for political decision making as it allows to treat some climate predictions as (fairly) certain, while acknowledging high uncertainties with others.

Ilmastonmuutos on käsitteenä ihmisille tuttu, mutta sanan todellinen merkitys arjessa jää usein epäselväksi. Tutkimusraportti esittelee Päijät-Hämeessä tehdyn ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän asukastutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa sitä, miten hyvin asukkaat kokevat tietävänsä ilmastonmuutoksesta, minkälaista tietoa he toivovat lisää ja ovatko he valmiita omilla teoillaan hillitsemään ilmastonmuutosta sekä mitä he ovat tehneet ympäristön ja ilmaston hyväksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli hankkia tietoa asukkaiden asennoitumisesta tiedonlevityksen toteuttamiseksi. Tutkimus tehtiin osana Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään (Immu) -hanketta. Tutkimuksessa haastateltiin syksyisin vuosina 2009, 2010 ja 2011 yhteensä 362 asukasta. Strukturoidut ja puolistrukturoidut haastattelut tehtiin vuosittain Lahdessa sekä kahdessa muussa Päijät- Hämeen kunnassa. Vuosittain toistettujen kysymysten lisäksi jokaisena haastatteluvuonna oli oma erityisteema...

Robustness analysis (RA) is the prescription to consider a diverse range of evidence and only regard a hypothesis as well-supported if all the evidence agrees on it. In contexts like climate science, the evidence in support of a hypothesis often comes in the form of model results. This leads to model-based RA (MBRA), whose core notion is that a hypothesis ought to be regarded as well-supported on grounds that a sufficiently diverse set of models agrees on the hypothesis. This chapter, which is the first part of a two-part review of MBRA, begins by providing a detailed statement of the general structure of MBRA. This statement will make visible the various parts of MBRA and will structure the discussion in the remainder of the chapter. The chapter explicates the core concepts of independence and agreement, and it discusses what they mean in the context of climate modeling. The statement shows that MBRA is based on three premises, which concern robust properties, common structures, and so-called robust theorems. The chapter analyzes what these involve and what problems they raise in the context of climate science. In the next chapter, which is the second part of the review, an analysis of how the conclusions of MBRA can be justified is provided.

Tiivistelmä. Huoli ympäristöstä ja ympäristöaiheiset kysymykset ovat ilmentyneet vahvoina teemoina koulutuksessa monien vuosikymmenien ajan. Huolen ja tietoisuuden lisääntymisen vuoksi on kehitetty erilaisia kasvatuksen malleja heijastamaan sen hetkisen yhteiskunnan tarpeita. Nykyinen kasvatukseen tarve on antaa tuleville sukupolville mahdollisuudet elää ja toimia ilmastonmuutosta vastaan (Anderson, 2012). Koulun osalta ympäristöaiheita on käsitelty ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen mallien kautta. Ne eivät käsittele ilmastonmuutosta tarpeeksi yksityiskohtaisesti, jonka vuoksi on luotu ilmastokasvatus ja sen eri malleja kasvatuksen tueksi. Tutkimuskohteena on ilmastokasvatuksen ilmeneminen suomalaisessa opetussuunnitelman perusteissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka ilmastokasvatus ilmenee perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 sekä mitä sen toteuttamisessa tulee ottaa huomioon. Jatkossa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014 viitataan...

Katastrofitutkimus (disaster studies) pureutuu vaaroihin, katastrofeihin ja kriiseihin. Tutkimusalue ei ole vakiintunut yhteiskuntatieteiden osaksi Suomessa, mutta sillä on annettavaa erityisesti luonnonilmiöihin kietoutuneita katastrofeja tutkittaessa. Tämä katsausartikkeli tarkastelee, millaista suomenkielistä käsitteistöä katastrofeja tutkittaessa käytetään tai voitaisiin  käyttää. Käsitteistön tarkastelu on tärkeää useasta syystä: (1) katastrofit ovat ajankohtaisia kansainvälisesti ja Suomessa, (2) aiempi kotimainen käsitteistö on osin ongelmallista luonnonilmiöihin liittyvien vaarojen yhteydessä, ja (3) käsitteistön selkeys auttaisi yhteistyötä katastrofikontekstissa, jossa aihepiirin politiikka ja tutkimus ovat kytkeytyneet toisiinsa. Artikkelissa käymme läpi avainkäsitteitä kolmelta kantilta. Ensiksi ammennamme käsitteitä kansainvälisestä katastrofitutkimuksesta. Toiseksi käymme läpi Suomen katastrofiriskien hallinnoinnin politiikkaa ja sen sanastoa. Kolmanneksi tarkastelemme...

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä tavalla arvot vaikuttavat maisteritasoisen luokanopettajakoulutuksen saaneiden merkittävässä kansalaisaktiivin tehtävässä toimineiden henkilöiden työhön. Merkittävällä kansalaisaktiivin tehtävällä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kansanedustajaa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten tutkittavien arvot muuttuivat opettajankoulutuksen seurauksena ja millaisia arvotyyppejä tutkittavat edustavat. Tutkimuksen aikana syntyi sivutuotteena tietoa tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden motiiveista opettajankoulutukseen hakeutumiselle, heidän arvioistaan opettajankoulutuksesta, arvojen näkyvyydestä opettajankoulutuksessa sekä muista kuin arvoperäisistä kansalaisaktiivin uran vaikuttimista. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluja varten identifioitiin yhteensä 13 henkilöä, joilla on sekä maisteritasoinen luokanopettajakoulutus että kokemusta kansanedustajan tehtä...

Ilmastonmuutos, joka aiheuttaa globaalin ilmaston lämpenemisen, on matkailualalla haaste erityisesti talvimatkailuyrityksille, sillä talvet lyhentyvät ja muuttuvat yhä lämpimämmiksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, miten Suomen talvimatkailualueet ja -yritykset ovat varautuneet ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sekä selvittää, millaisia sopeutumisstrategioita varautumiseksi muuttuvaan ilmastoon on kehitetty. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimusmenetelmän keinoin haastattelemalla talvimatkailualueiden ja -yritysten johtajia sekä yhtä asiantuntijaa. Erilaisia talvimatkailualueita, hiihtokeskuksia ja talvisesongin yrityksiä on eri puolilla Suomea, mutta kuitenkin merkittävä osa niistä sijaitsee napapiirin pohjoispuolella. Haastatteluvastaukset tulivat Lapista, Koillismaalta, Kainuusta ja Keski-Suomesta. Tutkimustulokset osoittivat, että erilaisia sopeutumisstrategioita on jo luotu ja niitä kehitetään jatkuvasti. Ilmastonmuutokseen suhtautuminen oli kuitenkin ristiriitaist...

Yrityksen arvot ohjaavat kaikkea sen toimintaa. Arvot voivat olla tiedostamattomia tai tiedostettuja. Useat yritykset ilmoittavat arvonsa virallisesti verkkosivuillaan, mutta konkreettisemmin yrityksen tosiasialliset arvot välittyvät sen johdon viestinnässä. Tässä maisterin tutkielmassa tutkitaan neljän eri toimialan yrityksen arvoja, näiden yritysten toimitusjohtajien twiittien sisältöä ja analysoidaan miten arvot ilmenevät näissä twiiteissä. Yritykset ovat Yle, PwC, Tamro ja Elo sekä näiden toimitusjohtajat Merja Ylä-Anttila, Mikko Nieminen, Kai Kaasalainen ja Satu Huber. Tutkielman aineisto koostuu yritysten ilmoittamista arvoista, arvoja avaavista yritysten kirjauksista sekä toimitusjohtajien twiiteistä. Tutkielmassa perehdytään yritysten strategiaan, yritysvastuuseen ja eettisiin liiketoimintaperiaatteisiin. Strategiset kirjaukset avaavat yrityksen tarkoittamaa arvojen toteutumista liiketoiminnassaan. Tutkielmassa kirjauksista ryhmitellään arvojen toimintaperiaatteita sekä abst...

Scientific findings based on computer simulation evoke sceptical responses because their output does not appear to have an objective status comparable to data captured by observation or experiment. However the simulationists have been defended on grounds that their practices, like those of experimenters, carry with them their own credentials. It has been further argued that epistemic opacity is essential to the nature of computational science and that epistemology of science must cease to be anthropocentric. Such philosophical faith in software runs counter to both established practice in software engineering, and the underlying software engineering science. In computational science as elsewhere data quality can only be assured through the exercise of human critical judgment

Can today's global climate model ensembles characterize the 21st century climate in their own 'model-worlds'? This question is at the heart of how we design and interpret climate model experiments for both science and policy support. Using a low-dimensional nonlinear system that exhibits behaviour similar to that of the atmosphere and ocean, we explore the implications of ensemble size and two methods of constructing climatic distributions, for the quantification of a model's climate. Small ensembles are shown to be misleading in non-stationary conditions analogous to externally forced climate change, and sometimes also in stationary conditions which reflect the case of an unforced climate. These results show that ensembles of several hundred members may be required to characterize a model's climate and inform robust statements about the relative roles of different sources of climate prediction uncertainty.

Ilmastonmuutokseen liittyvää opetusta eli ilmastokasvatusta on edistetty ja kehitetty Suomessa viime vuosina aineenopetuksen ja perusopetuksen osalta. Sen sijaan varhaiskasvatuksen näkökulma ilmastokasvatukseen on jäänyt vähäiselle huomiolle. Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia käsityksiä ympäristökasvatuksesta kiinnostuneella varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ilmastokasvatuksen erityispiirteistä varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena on tutkia millaiset ilmastoaiheiset sisällöt, lähestymistavat ja menetelmät ovat henkilöstön mukaan toimivia sekä millaisia ilmastotoimia varhaiskasvatuksessa voitaisiin toteuttaa. Tutkimusaineisto kerättiin sekä verkkokyselynä että haastatteluina. Kysely jaettiin kuuteen ympäristökasvatusaiheiseen sosiaalisen median yhteisöön. Kyselyyn osallistui 26 varhaiskasvatuksen ammattilaista, joista 7 osallistui kyselyn lisäksi myös puhelimitse toteutettuun teemahaastatteluun. Tutkimusjoukko koostui varhaiskasvatuksen henkilöstöstä eri koulutusta...