Academia.eduAcademia.edu

Outline

VALTION JOHTAMINEN SVIILIKRIISEISSÄ

2020, Valtion kriisijohtamisen peruskysymyksiä

Abstract

Valtioneuvosto asetti 17. joulukuuta 2009 korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallbergin johdolla komitean tekemään kokonaisvaltaisen selvityksen yhteiskunnan varautumisesta. Seuraavassa komitealle annettu lausunto. Komitea ei ottanut sitä huomioon, mutta saadut kokemukset perustelevat lausunnossa tehtyjen ehdotusten ajankohtaisuuden puolesta. Seuraavassa lausunto kriisijohtamisjärjestelmän uudistamisesta pienellä täydennyksellä. "2.3.2010 Valtiosihteeri Risto Volanen Seuraava lausunto annetaan asiantuntijan ominaisuudessa. Valtioneuvoston kanslia ei viranomaisena ole ottanut kantaa lausunnon esityksiin. Maamme perinteisen, perusteiltaan kaksijakoisen turvallisuusjärjestelmän painopisteinä olivat toisaalta valmiuslakiin perustuva sodan tai sodan uhkan kaltaisiin poikkeusoloihin varautuminen ja toisaalta viranomaiskohtaiset lait ja toimintamallit normaaliolojen häiriötilanteissa tai rajatuissa suuronnettomuuksissa, kuten Myyrmäen, Konginkankaan tai Estonian tapauksissa. Kaikissa kehittyneissä maissa on viime vuosina tullut uudeksi ongelmaksi, miten varaudutaan sotaa pienempiin mutta rajattuja suuronnettomuuksia mittavampiin siviilikriiseihin. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Tshernobylin onnettomuus, tsunami, terrori-iskut, suu-ja sorkkatauti Englannissa, mahdollinen influenssapandemia, suuret säähäiriöt kuten Katrina-myrsky Yhdysvalloissa tai suurtulvat Pohjois-Saksassa. Marraskuussa 2006 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian (YETT) tarkistamisesta sekä antoi valtioneuvoston päätöksenä vastauksensa presidentti Martti Ahtisaaren tutkintalautakunnan suosituksiin Kaakkois-Aasian luonnonkatastrofin johdosta. Kumpikin päätös oli valmisteltu rinnakkain ja niissä oli yhteistä erityisesti Valtion kriisijohtamismallin hyväksyminen. Päätökset merkitsivät perinteisten poikkeusolojen varautumis- ja johtamisjärjestelmän sekä viranomaiskohtaisten järjestelmien kehittämistä, sekä kokonaisvaltaisen Valtion kriisijohtamismallin toteuttamista." Lausunnossa esitetään valtioneuvoston periaatepäätöksessä hyväksytyn kriisijohtamismallin edellytysten säätämistä lailla.