Murroskausista puhuminen kuvastaa enemmän yksittäisen ihmisen kyvyttömyyttä havaita elämänvirran ... more Murroskausista puhuminen kuvastaa enemmän yksittäisen ihmisen kyvyttömyyttä havaita elämänvirran jatkuvaa ja monesti peruuttamatonta muutosta kuin sitä, että yhtäkkiä olisi tapahtunut jotain aidosti poikkeuksellista. 1980-luvulta nykypäivään ulottuva juontuva Suomalaisen yhteiskunnan uusiutumisjakso ei ole sen enempää tai sen vähempää mullistava kuin mitä koettiin vuosina 1917-1939 tai 1866-1906. Yliopistoväki elää paraikaa omaa murroskauttaan, jonka seurauksena akateeminen vapaus näyttää ajautuvan törmäyskurssille taloudellisten näkökohtien kanssa. Tästäkö on sitten kyse? Emile Durkheim joutui monen muun ohella luennoimaan myös kasvatuksen historiasta. Nykypäivänä tuollaista tieteenalarajojen ylitystä tapahtuu vain harvoin, vaikka periaatteessa monitieteistä lähestymistapaa arvostetaankin. Durkheim antaa kuitenkin havaintoesimerkin, miksi rajojen ylittely kannattaa. Hän nimittäin kykeni tiivistämän kasvatuksen historian tehtäväkuvan peräti yhteen virkkeeseen: kasvatuksen historia vapauttaa ihmisen neofobiasta ja neofiliasta eli perusteettomasta uuden kammoamisesta ja harkitsemattomasta innovaatioiden omaksunnasta. Sen enempää vanhaan takertuva uuden kammoaminen kuin sen kritiikitön ihaileminenkaan ei ole hyvästä. Viime aikoina yliopisto on kieltämättä joutunut sopeutumaan ulkopuolelta tulleisiin vaatimuksiin. Tämä ei tosin ole mitään uutta, sillä viimeistään ministeriön kanssa solmitut tulossopimukset rajasivat akateemisen tutkimuksen ja koulutuksen liikkumatilaa erittäin tehokkaasti. Normitiedettä luovat tutkimuksen arvioinnit ovat myös merkinneet akateemisen vapauden vähenemistä. Tieteen laadun takeena eivät ole enää sen tuottamat sisällöt vaan ulkoiset tunnusmerkit, kuten vieraalla kielellä julkaistujen tekstin lukumäärä tai tutkijayhteistyön laajuus, siis verkostoituminen. Ei voi kuin hämmästellä, kuinka vähällä melulla yliopistoväki omaksui tulosohjauksen ja ulkoisen auditoinnin kaltaiset järjestelmät. Joissakin tapauksissa suhtautumistapa saa jo neofilian piirteitä. Niinpä kun yhtenä tutkimuksen laadun mittarina oli verkostojen laajuus, suomalaisissa yliopistoissa toteutui oikea verkostoitumisbuumi. Lopputulos oli samankaltainen kuin yrityspuolella: koska rahoituksen saannin edellytyksenä oli verkostoituminen, verkostoja rakenneltiin, vaikka se ei ehkä olisikaan ollut tehokkain tapa edistää omaa liiketoimintaa. Verkostoitumispakko on arkipäivää myös yliopistomaailmassa. Kuinkahan monen tutkimushankkeen lähtökohtana on ollut kiihkeä halu osoittaa oma verkostoitumiskyky? Tai se, että juuri verkostoituminen on ollut rahoituksen saannin edellytys?-On totta, että pakko saa joskus aikaan jotain hyvääkin. Ihmetellä kuitenkin täytyy sellaista tieteentekemistä, jota pitää potkia ulkoapäin liikkeelle.
Käynnistellessämme yliopistohistorian teemanumeron kokoamista Kasvatus & Aikaan run-saat puolitoi... more Käynnistellessämme yliopistohistorian teemanumeron kokoamista Kasvatus & Aikaan run-saat puolitoista vuotta sitten olimme hiukkasen epävarmoja, löytyykö kiinnostusta aihepii-riin erikoisnumeron verran. Jo ensimmäisen kirjoittajakutsun jälkeen oli selvää, että tekste-jä on tulossa vähintään riittävästi. Niinpä luettavana on nyt määrällisesti tukeva ja-näin uskallamme sanoa-myös laadullisesti korkeatasoinen paketti. Otsikoita silmäilemälläkin huomaa teemanumeron kattavan ajallisesti pitkän kauden antiikista aina tälle vuosituhan-nelle. Toinen oleellinen asia on näkökulmien moninaisuus, sillä edustettuna on niin perin-teistä, mutta aina tarpeellista perustutkimusta, kuin myös analyysejä yliopistomaailman uusien käytäntöjen vaikutuksista ja niihin mukautumisesta. Useat näkökulmat liittyvät kol-manteen keskeiseen elementtiin eli monitieteisyyteen. Kasvatus & Aika-lehden ensimmäi-sessä numerossa päätoimittaja Jukka Rantala painotti monitieteisyyttä yhtenä lehden kes-keisenä lähtökohtana. ...
Max Weber 2009. Tiede ja politiikka. Kutsumus ja ammatti. [Alkuteokset Wissenschaft als Beruf 191... more Max Weber 2009. Tiede ja politiikka. Kutsumus ja ammatti. [Alkuteokset Wissenschaft als Beruf 1917, Politik als Beruf 1919]. Suomentanut Risto Hannula ja Tapani Hietaniemi. Tampere: Vastapaino. 150 s.
Valistajia, sivistäjiä, poliitikkoja ja asiantuntijoita : näkökulmia aikuiskasvatuksen kentän vai... more Valistajia, sivistäjiä, poliitikkoja ja asiantuntijoita : näkökulmia aikuiskasvatuksen kentän vaikuttajiin / toimittaneet Kari Kantasalmi ja Mauri Nest. Tampere : Tampere University Press, 2014.
Teknologisoituvan kasvatuksen onnistunut analyysi. Arvosteltu teos: Tomi Kiilakoski 2012. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Tutkimus teknologisoituvasta kasvatuksesta. Nuoristotutkimusverkoston / Nuoristotutkimusseuran julkaisuja 132. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. 277 s
The article deals with the conceptions of education and the ideal of good life as they were prese... more The article deals with the conceptions of education and the ideal of good life as they were presented in the first Finnish periodical, the Abo Tidningar, during 1771–1808. The text is composed of four main topics. Firstly, the main elements of the journal’s worldview will be briefly described. According to the texts published in the Abo Tidningar, the world was seen as a thoroughly good place. The evil that people saw in it was either a misinterpretation based on inadequate knowledge or the result of man’s evil deeds and sources of evil. The second part deals with the characteristics of an enlightened lifestyle, which include willingness to learn new things and giving up harmful prejudices. The third topic is happiness and its prerequisites. According to the Abo Tidningar, true happiness cannot be attained if people are interested in increasing their personal good. The only way to reach permanent happiness is to promote the common good. The whole picture of a good life, as it is rep...
Kirjoituksessa hahmotellaan kahta toisistaan eroavaa demokratiakäsitystä, joista molemmista löyty... more Kirjoituksessa hahmotellaan kahta toisistaan eroavaa demokratiakäsitystä, joista molemmista löytyy yhteys 1800-luvun puolivälissä muotoiltuun kehitysoppiin. Talouden vapautta korostava oppi pitää inhimillisen kehityksen liikkeellepanevana voimana ihmisten itsekästä voitonhalua. Jos yksilöiden välistä kilpailua yritetään rajoittaa, kyseessä ei voi olla demokratia. Kilpailullisen demokratian rinnalla on vaikuttanut demokratiakäsitys, jonka perustana on yhteinen neuvonpito. Sille on ominaista pyrkimys sovitella vastakkaisia toiveita ja pyrkimyksiä. Näin ajateltuna evoluution toimijoita eivät ole yksilöt vaan yhteisöt. Jos joku yksilö tai kansanosa on jätetty neuvonpidon ulkopuolelle, silloin kyse ei voi olla demokratiasta. Näin ajateltuna demokratia voidaan ymmärtää joko voitonhalun innoittamaksi yksilöiden väliseksi kilpailuksi tai yhteisökokonaisuuden kannalta parasta ratkaisua etsiväksi neuvonpidoksi. Nämä kaksi toisensa poissulkevaa demokratian muotoa ovat läsnä aikamme poliittises...
A potential health crisis looms large in the Punjab, India where alcohol consumption has risen dr... more A potential health crisis looms large in the Punjab, India where alcohol consumption has risen dramatically. Adolescents are especially vulnerable to the toxic effects of alcohol. This empirical study presents a pedagogical intervention, Children as Agents of Social Change (CASC), which aimed to raise awareness about the effects of alcohol using an ICT-supported educational dialogue among adolescent students and alcohol-experts from multiple domains. Primary data consists of preand post-test questionnaires from the control and experimental groups (N=379) and an interview of the teacher-in-charge of one experimental school. Results indicate that the intervention significantly improved studentsí scientific knowledge about alcohol; changed their attitudes towards media and celebrity promotion of alcohol; and enabled them to surmount the odds to spread information ñ acquired during the CASC interventionto people outside the school, including adult drinkers. Learner-centric pedagogy comb...
Aikuiskasvatuksen tutkijat kiistelivät toista vuosikymmentä siitä, puhuako tieteenalasta ja sen k... more Aikuiskasvatuksen tutkijat kiistelivät toista vuosikymmentä siitä, puhuako tieteenalasta ja sen käytännöistä sivistyksenä vai aikuiskasvatuksena. Aikuiskasvatus vakiintui ydinkäsitteeksi 1950-luvun puolivälissä. Termikiistan juurisyyt ovat yhä läsnä tavassa, jolla näemme aikuiskasvatustieteen tarkoituksen.
Tiede ja kansainvälisyys. Kansainvälisten suhteiden kehitys Joensuun yliopistossa 1970-luvulta 1990-luvun alkuun
Kasvatus & Aika, 2015
Scientific activities and internationalization have gone hand in hand throughout the history of t... more Scientific activities and internationalization have gone hand in hand throughout the history of the universities. Today, international cooperation has become a matter of strategic importance for most of them. This has not, however, been the case for very long. The University of Joensuu, which was founded in 1969, offers an interesting vantage point for examining how internationalization started to develop from scratch in a newly founded university. By interviewing university staff members from the early period we get first hand information on how the international connections and cooperation developed between the years 1969 and 1990, within different disciplines and the university administration. International cooperation has taken many forms and directions, but it mostly stemmed from individuals who saw it as a means to promote their research. The university as an official institution also advanced the relationships, but our research shows that with regard to scientific results the...
Uploads
Books by Risto Ikonen
Papers by Risto Ikonen