Books by Panu Savolainen
Ruotsin suurvalta-ajan vesikattorakenteet Suomessa
Teksteistä rakennettu kaupunki. julkinen ja yksityinen tila turkulaisessa kielenkäytössä ja arkielämässä 1740-1810. (A textually built city. Public and private space in linguistic practices and everyday life in Turku, 1740–1810.)
Väitöskirja käsittelee varhaismodernin kaupunkiyhteisön tilallista elämänpiiriä ja tapoja hahmott... more Väitöskirja käsittelee varhaismodernin kaupunkiyhteisön tilallista elämänpiiriä ja tapoja hahmottaa kaupunkitilaa kielen ja käsitteiden lähtökohdista. Tutkimuksen kohteena on pääasiassa Turku mutta osin myös muualla Ruotsin valtakunnassa laaditut tekstit. Väljä aikarajaus ulottuu 1740-luvulta 1810-luvun alkuun. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa yksityisen ja julkisen tilan käsitteiden alkuperää sekä toisaalta niiden poissaoloa ja toisenlaisia tilallisia käsitteitä ja kategorioita 1700-luvun kulttuurissa. Keskeisenä taustana on 1700-luvulle ajoitettu julkisen elämänpiirin esiinnousu, johon tutkimus liittää keskikokoisen kaupungin ja arkielämän lähtökohdat.
Työn teoreettinen ja menetelmällinen idea pohjautuu kielellisten käsitteiden ja tilallisen ja aineellisen maailman samanaikaiseen tulkintaan. Tarkastelu keskittyy sekä laajempiin yleiskäsitteisiin että täsmällisempiin esimerkiksi huonetiloja kuvanneisiin käsitteisiin ja luonnehdintoihin. Tutkimuksessa hyödynnetään myös historiallista paikkatietoa ja kartallistamista tekstilähteiden analyysissä. Alkuperäisaineisto koostuu laajasta otannasta erilaisia tekstejä vuosilta 1740–1810, ja yhtenä metodisena lähtökohtana on erilaisten lähteiden tietojen yhdistely ennen kaikkea tilan lähtökohdasta.
Tutkimuksen perusteella 1700-luvun tilallista kulttuuria tulisi usein käytetyn julkisen ja yksityisen kahtiajaon sijaan pyrkiä ymmärtämään aikakauden omien käsitteellisten kategorioiden lähtökohdasta. Tutkimus antaa uusia näkökulmia 1700-luvun uudenlaisiin julkisuuden instituutioihin kuten kahvihuoneisiin keskikokoisten ja pienten kaupunkien lähtökohdista. Paikallishistoriallisella tasolla väitöskirja nostaa esiin aiemmin vähän tutkitun, Turun palossa 1827 tuhoutuneen rakennetun ympäristön ja kaupunkiyhteisön arjen tilojen elämänpiirin. Historiantutkimuksen menetelmien näkökulmasta tutkimus peräänkuuluttaa käsitteisiin keskittyvän menetelmän ja käsitehistoriallisten lähestymistapojen laaja-alaista soveltamista tilallisiin ja arjen elämänpiirin kieleen ja käsitteisiin.
Asiasanat: historia, julkisuus, yksityisyys, tila, käsitehistoria, arkielämä, kielenkäyttö, kulttuurihistoria, sosiaalihistoria, arkkitehtuuri, rakennushistoria, Ruotsin vallan aika, Turku
The dissertation is about spatial practices and linguistic concepts of early modern urban space. The study focuses in Turku, one of the main towns of the kingdom of Sweden between 1740 and 1810. The objective is to understand the origins of the concepts of public and private space in the grass roots of the everyday life of a mid-size European town, and also to map variant spatial categories and concepts in the 18th century urban context and language. Furthermore, the study tackles the issue of ‘public sphere' from the angle of everyday life and urban space.
The methodological approach draws from the simultaneous interpretation of space, language and concepts. The analysis focuses both on concepts on general level as well as more specific concepts that represent particular spaces and places. The study involves also geographical analysis and spatial mapping by combining information of various textual sources in novel ways. The primary sources consist of a comprehensive sample of the variety of sources from Turku, and one of the innovative aspects of the study is the cross-reading of various texts from spatial perspective.
The study reveals a number of spatial concepts and linguistic formulations that unveil the variant and different categories and practices, preceding the modern public-private-dichotomy of urban space. According to the study, the early modern urban space was not fuzzy or undefined, and it should be approached from the concepts of the period, instead of the modern public-private-distinction. The study also unfolds the meanings of new public institutions of the 18th century, e. g. coffee houses, in mid-size European towns. In the level of local history, the thesis offers new views to the urban space of Turku that was destroyed in the Great Fire of Turku 1827. In the level of methodology, the study proposes a novel way to use conceptual history in the contexts of spatiality and everyday life.
Keywords: history, spatiality, public sphere, public space, private space, privacy, Historical GIS, conceptual history, cultural history, social history, architectural history, Sweden, Turku
TIRKISTELYÄ FÖRMAAKEIHIN JA YLISHUONEISIIN. Turkulaista asumista kahden vuosisadan takaa. Turun museokeskuksen julkaisuja 67. Turku 2014
Turussa koettiin 1700-luvulla ennennäkemätön nousukausi, joka heijastui myös kaupunkitilaan ja as... more Turussa koettiin 1700-luvulla ennennäkemätön nousukausi, joka heijastui myös kaupunkitilaan ja asuntoihin. Pimeät parituvat vaihtuivat valoisiin, värikkäisiin interiööreihin, ja maalta kaupunkiin muuttava väestö pakkautui mäenrinteiden täpötäysiin vuokrataloihin.
”Tirkistelyä förmaakeihin ja ylishuoneisiin” kuvaa Ruotsin ajan lopun Turun asuntoja, asukkaita ja asuinjärjestelyjä, Turun palossa tuhoutuneen kaupunkiympäristön arjen tiloja. Teos perustuu palovakuutusasiakirjoihin, joiden avulla Turun palossa tuhoutunut kaupunkiympäristö tulee jälleen näkyviin, ensi kerran sitten vuoden
1827 tuhon.
Papers by Panu Savolainen
Ruukuntekijän tontti.: 1700-luvun savenvalajien arki historiallisen arkeologian valossa
Sjuttonhundratal /, Jul 21, 2018
urban topography. The empirical material consists of court minutes, newspapers, academic disserta... more urban topography. The empirical material consists of court minutes, newspapers, academic dissertations, various tax registers and documents of the town administration. The simultaneous examination of linguistic descriptions of the topography, the spatial distribution of property values and restaurant entrepreneurs, and spatial practices of control unveils how the town was spatially structured, experienced and conceptualised. The study reveals the different and changing patterns of geographical centrality and, moreover, raises the recently highlighted importance of spatial culture in the early modern urban experience.
Yhdyskuntasuunnittelu, Jan 4, 2023
Arkkitehtuurin globaalihistoriaa energian näkökulmasta
Kunhan nykyinen vuokraisäntäni vain kunnostaisi talonsa asianmukaisesti, asuisin näissä huoneissa... more Kunhan nykyinen vuokraisäntäni vain kunnostaisi talonsa asianmukaisesti, asuisin näissä huoneissa yhä mielelläni; mutta kun siitä kieltäydytään, on minun vastoin tahtoani etsittävä itselleni uusi asunto! Pesu-ja leivintupa ovat jo vailla lattiaa, kaikki liiterit vuotavat ja asuinhuoneita on mahdoton pitää lämpiminä; erityisesti renkini on vaarassa jäätyä kuoliaaksi." 1 Näin kirjoitti Henrik Gabriel Porthan asuinoloistaan joulukuussa 1796 ystävälleen Matthias Caloniukselle. Porthan ei ainakaan säilyneissä kirjoituksissaan kerro asuinoloistaan tai arkielämästään kovin paljon enempää. Kun haluamme kurkistaa siihen kaupunkiin, jossa Porthan eli, on siis käännyttävä toisenlaisten lähteiden puoleen. Porthanin välittömästä asuinympäristöstä on säilynyt yksi kuvallinen lähde (Kuva 1). Kysymyksessä on maanmittari Carl Petter Hällströmin tussilaveeraus 1790-luvulta. 1 "Skulle mit nuvarande värdsfolk vilja vederbörl. repareda sin gård, så vore jag ännu gerna qwarboende framdeles i dessa rum; men nu negligeras det så, at jag mot min vilja måste söka mig andra rum! Bryggoch bagare-stugan är redan utan golf, alla lider läka och boningsrummen kunna omöjel. hållas varma; särdeles är min dräng i fara at frysa ihjäl." H. G. Porthans bref till Matthias Calonius 19.12.1796. Kuva 1. Carl Petter Hällströmin tussilaveeraus Kirkkokorttelin tontin 140-141 ikkunasta kohti Koulutoria.
Villa Lante al Gianicolo. Rakennushistoriaselvitys
Histoire Urbaine, 2017
Panu Savolainen Dans Histoire urbaine Histoire urbaine 2017/3 (n° 50) 2017/3 (n° 50), pages 13 à ... more Panu Savolainen Dans Histoire urbaine Histoire urbaine 2017/3 (n° 50) 2017/3 (n° 50), pages 13 à 28 Éditions Société française d'histoire urbaine Société française d'histoire urbaine
Architectural Histories
This article uses textual records to examine and partly reconstruct the vanished layers of reside... more This article uses textual records to examine and partly reconstruct the vanished layers of residential architecture in 18th-century Finland, then the eastern part of the Kingdom of Sweden. In 1827, the biggest fire in the history of Northern Europe almost completely destroyed the town of Turku, which had by then become part of the Russian Grand Duchy of Finland. In addition, a major part of the oeuvre of the influential town architect, the German-born Christian Friedrich Schröder (1722–89), was lost. His influence shaped the development of residential design in the towns and countryside of southwest Finland. This article addresses his relatively vast and previously unknown urban buildings through inventories, especially those on fire insurance policies. This evidence helps to build an overall picture of his designs, which are hitherto known almost only from the most affluent and mainly masonry-built manors, public buildings, and official residences. Moreover, the German-born Schröde...
IOP Conference Series: Earth and Environmental Science
This paper discusses traditional solutions for carbon neutral construction in arctic conditions. ... more This paper discusses traditional solutions for carbon neutral construction in arctic conditions. We consider that vernacular architecture forms an important source of knowledge to resource-wise, energy-efficient and sustainable ways to organize human dwellings and settlements. The key tasks of our research were to (1) identify the factors of traditional arctic construction that have an impact to sustainability and carbon-neutrality of arctic building and to (2) develop and assess a type building for arctic districts (Finland), based on traditional solutions, that fulfills the functional prerequisites for modern living comfort and energy requirements. The study is based on literature, fieldwork and Life Cycle Assessment calculations for the theoretical case. The life cycle assessment includes greenhouse gas emissions and carbon storage in timber and bio-based materials. Energy usage follows the principles of carbon neutrality. Wooden products used in the construction store biogenic c...
International Journal of Wood Culture
In Scandinavia and Finland, nearly all constructions, including monumental and sacral architectur... more In Scandinavia and Finland, nearly all constructions, including monumental and sacral architecture, used only timber until the 11th century. In Finland, timber remained the dominant construction material until the 19th century. Due to many fires, wars, and other catastrophic events, the number of still-standing wooden buildings and constructions erected before industrialization is very limited. Medieval wooden buildings can only be found in archaeological excavations, and the last remaining medieval load-bearing wooden structures are preserved in the medieval stone churches. While medieval roof constructions have been widely researched elsewhere in Europe, a comprehensive understanding of medieval roof constructions in Finland is largely lacking. This article presents an ongoing study of roof structures in Finnish medieval stone churches, focusing on two churches, Pernaja and Hammarland, which provide evidence of the transition from tie beam roof trusses to roof trusses without a ti...
SKAS 2/2020 ilmestyy vuoden 2020 lopussa.The research examines the chronology and construction of... more SKAS 2/2020 ilmestyy vuoden 2020 lopussa.The research examines the chronology and construction of the medieval stone churches in Eastern Uusimaa region in South Eastern Finland. The study is based on new results and dendrochronological analyses of Pernaja Church. The article introduces new mutual chronology to the vaultings of the churches, based on new observations of the earliest phase of Pernaja Church without brick-built vaulting. According to the accounts of St. Olaf Church (Tallinn), it is probable that the same masters that finished the vaulting of St. Olaf in 1450, carried out the extensive construction work in Eastern Uusimaa in the 1450s and early 1460s.Peer reviewe
The article examines the old church of Keminmaa (built in 1520–1550 and abandoned in the 1790s) a... more The article examines the old church of Keminmaa (built in 1520–1550 and abandoned in the 1790s) as a case study in documentary archaeology. The cross-reading of archaeological evidence and written sources reveals how statistically analysed data of church account books can reveal long-term patterns of gradual maintenance. In addition the results show how the written sources can enrich and complement the interpretation of dendrochronological analyses and proposes new dating to the 17th century vault paintings of the church. The article discusses also the meaning of the numerous house marks and other carvings documented in the wooden roof structures of the church. Finally, the study reflects the remote northern location of the church in the borderlands of the diocese of Turku in Northern Sweden. It discusses the possible cultural influences of the Uppsala diocese stone churches in the nearby parishes on the construction of the Keminmaa old church.Peer reviewe
Teksteistä rakennettu kaupunki : julkinen ja yksityinen tila turkulaisessa kielenkäytössä ja arkielämässä 1740–1810
Väitöskirja käsittelee varhaismodernin kaupunkiyhteisön tilallista elämänpiiriä ja tapoja hahmott... more Väitöskirja käsittelee varhaismodernin kaupunkiyhteisön tilallista elämänpiiriä ja tapoja hahmottaa kaupunkitilaa kielen ja käsitteiden lähtökohdista. Tutkimuksen kohteena on pääasiassa Turku mutta osin myös muualla Ruotsin valtakunnassa laaditut tekstit. Väljä aikarajaus ulottuu 1740-luvulta 1810-luvun alkuun. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa yksityisen ja julkisen tilan käsitteiden alkuperää sekä toisaalta niiden poissaoloa ja toisenlaisia tilallisia käsitteitä ja kategorioita 1700-luvun kulttuurissa. Keskeisenä taustana on 1700-luvulle ajoitettu julkisen elämänpiirin esiinnousu, johon tutkimus liittää keskikokoisen kaupungin ja arkielämän lähtökohdat. Työn teoreettinen ja menetelmällinen idea pohjautuu kielellisten käsitteiden ja tilallisen ja aineellisen maailman samanaikaiseen tulkintaan. Tarkastelu keskittyy sekä laajempiin yleiskäsitteisiin että täsmällisempiin, esimerkiksi huonetiloja kuvanneisiin käsitteisiin ja luonnehdintoihin. Tutkimuksessa hyödynnetään myös histo...
Paluu lähtöruutuun! Kaupunkirakenteen kerroksellisuus turkulaisen korttelin täydennysrakentamisen lähtökohtana
Kaupunkirakenteen tiivistäminen on keskeinen väline energiankulutuksen vähentämiseen ja kaupunkik... more Kaupunkirakenteen tiivistäminen on keskeinen väline energiankulutuksen vähentämiseen ja kaupunkikeskustojen elinvoimaisuuden lisäämiseen. Suomalaisia kaupunkeja hallitseva 1950-70- lukujen avoin rakennustapa - suomalainen betonikaupunki - on useimmiten otollinen kohde täydennysrakentamiseen. Täydennysrakentamisessa tulisi uudisrakennusten ohella kiinnittää huomiota myös laajempaan kaupunkirakenteeseen ja näkymättömämpiin ympäristön kerroksiin. Tämä työ käsittelee Turun ruutukaava-alueen täydennysrakentamista esimerkkinään yksi ydinkeskustan reuna-alueella sijaitseva kortteli. Työn lähtökohtina ovat kaupunkirakenteen ajallinen ja typologinen kerroksellisuus uudisrakentamisen käyttövoimana sekä keskusta-alueen asuntokannan ja asumisen monipuolisuuden lisääminen. Työ koostuu kohteena olevan korttelin ja Turun kaupungin rakentumista käsittelevästä luvusta, Turun ja kohdealueen kaupunkirakenteen analyysistä sekä valittuun kortteliin tehdystä esimerkkisuunnitelmasta. Yksityiskohtaisen kau...
Uusia näkökulmia Viipurin Ruotsin aikaan
Uploads
Books by Panu Savolainen
Työn teoreettinen ja menetelmällinen idea pohjautuu kielellisten käsitteiden ja tilallisen ja aineellisen maailman samanaikaiseen tulkintaan. Tarkastelu keskittyy sekä laajempiin yleiskäsitteisiin että täsmällisempiin esimerkiksi huonetiloja kuvanneisiin käsitteisiin ja luonnehdintoihin. Tutkimuksessa hyödynnetään myös historiallista paikkatietoa ja kartallistamista tekstilähteiden analyysissä. Alkuperäisaineisto koostuu laajasta otannasta erilaisia tekstejä vuosilta 1740–1810, ja yhtenä metodisena lähtökohtana on erilaisten lähteiden tietojen yhdistely ennen kaikkea tilan lähtökohdasta.
Tutkimuksen perusteella 1700-luvun tilallista kulttuuria tulisi usein käytetyn julkisen ja yksityisen kahtiajaon sijaan pyrkiä ymmärtämään aikakauden omien käsitteellisten kategorioiden lähtökohdasta. Tutkimus antaa uusia näkökulmia 1700-luvun uudenlaisiin julkisuuden instituutioihin kuten kahvihuoneisiin keskikokoisten ja pienten kaupunkien lähtökohdista. Paikallishistoriallisella tasolla väitöskirja nostaa esiin aiemmin vähän tutkitun, Turun palossa 1827 tuhoutuneen rakennetun ympäristön ja kaupunkiyhteisön arjen tilojen elämänpiirin. Historiantutkimuksen menetelmien näkökulmasta tutkimus peräänkuuluttaa käsitteisiin keskittyvän menetelmän ja käsitehistoriallisten lähestymistapojen laaja-alaista soveltamista tilallisiin ja arjen elämänpiirin kieleen ja käsitteisiin.
Asiasanat: historia, julkisuus, yksityisyys, tila, käsitehistoria, arkielämä, kielenkäyttö, kulttuurihistoria, sosiaalihistoria, arkkitehtuuri, rakennushistoria, Ruotsin vallan aika, Turku
The dissertation is about spatial practices and linguistic concepts of early modern urban space. The study focuses in Turku, one of the main towns of the kingdom of Sweden between 1740 and 1810. The objective is to understand the origins of the concepts of public and private space in the grass roots of the everyday life of a mid-size European town, and also to map variant spatial categories and concepts in the 18th century urban context and language. Furthermore, the study tackles the issue of ‘public sphere' from the angle of everyday life and urban space.
The methodological approach draws from the simultaneous interpretation of space, language and concepts. The analysis focuses both on concepts on general level as well as more specific concepts that represent particular spaces and places. The study involves also geographical analysis and spatial mapping by combining information of various textual sources in novel ways. The primary sources consist of a comprehensive sample of the variety of sources from Turku, and one of the innovative aspects of the study is the cross-reading of various texts from spatial perspective.
The study reveals a number of spatial concepts and linguistic formulations that unveil the variant and different categories and practices, preceding the modern public-private-dichotomy of urban space. According to the study, the early modern urban space was not fuzzy or undefined, and it should be approached from the concepts of the period, instead of the modern public-private-distinction. The study also unfolds the meanings of new public institutions of the 18th century, e. g. coffee houses, in mid-size European towns. In the level of local history, the thesis offers new views to the urban space of Turku that was destroyed in the Great Fire of Turku 1827. In the level of methodology, the study proposes a novel way to use conceptual history in the contexts of spatiality and everyday life.
Keywords: history, spatiality, public sphere, public space, private space, privacy, Historical GIS, conceptual history, cultural history, social history, architectural history, Sweden, Turku
”Tirkistelyä förmaakeihin ja ylishuoneisiin” kuvaa Ruotsin ajan lopun Turun asuntoja, asukkaita ja asuinjärjestelyjä, Turun palossa tuhoutuneen kaupunkiympäristön arjen tiloja. Teos perustuu palovakuutusasiakirjoihin, joiden avulla Turun palossa tuhoutunut kaupunkiympäristö tulee jälleen näkyviin, ensi kerran sitten vuoden
1827 tuhon.
Papers by Panu Savolainen