Books by Sanna K . Tirkkonen
Experience in Michel Foucault's Philosophy
University of Helsinki, 2018
In everyday language the word “experience” is used in different senses: it might refer to a subje... more In everyday language the word “experience” is used in different senses: it might refer to a subjective phenomenon, expertise that is gained through time or something people have in common and share with others. Scientific, experiential knowledge is commonly considered opposite to personal experience. In the history of Western thinking, however, “experience” is frequently associated with scientific knowledge, and the ways in which the concept is understood are also related to different conceptions of mental distress.
This thesis is an investigation of Michel Foucault’s (1926‒1984) concepts of experience and of the issues he addresses when he refers to these terms. Previous studies on the subject focus only on some aspects of experience in Foucault’s philosophy or are framed according to a specific theme. He is often considered an anti-experientialist thinker, but this thesis places experience at the core of his philosophy and reveals the crucial theoretical functions of the different concepts of experience in his work. The research explicates the meanings of these concepts and analyses their interrelations and similarities when Foucault uses them in different contexts.
A further focus in the thesis is on the continuities between Foucault’s early and late philosophies of experience. He refers to experience throughout his work, especially in his early writing on psychiatry and psychology from the 1950s and 1960s and in his late work from the 1980s. “Experience” thus constitutes a thematic link between his earlier investigations into medical, especially psychiatric knowledge and his late research on ancient virtue ethics that is closely connected to the medical tradition and the topics of health and care. His writings do not constitute a system, but these texts are brought together in the same study because, independently, none of them allows a comprehensive grasp of his philosophy of experience. Terms such as “lived experience”, “background experience”, “contradictory experience”, “forms of experience”, “fields of experience”, “limit-experience”, “transformative experience” and “experience of the self” are explicated. The meanings of these terms are not always entirely fixed.
The thesis consists of two main parts. Part One is a systematic study of the theoretical and argumentative roles of the different concepts and notions of experience in Foucault’s early works on psychiatry, psychology and medical knowledge, and in his late articles and interviews. Part Two of the thesis is based on the argument that it is necessary to analyse the different concepts of experience to understand Foucault’s late work on ethics as a study on intersubjectivity. The thesis discusses the ways in which it is possible to experience the self in cultural contexts in which people are encouraged to listen to, turn to, observe and find themselves. Foucault’s investigation into “experiences of the self” is understood as a normative and critical study of cultural practices, activities and techniques, including therapeutic and confessional procedures, through which one forms a relationship with oneself and with others.
Thus, analysing the concepts of experience in Foucault’s philosophy helps to enhance understanding of his work as a whole: “experience” opens the discussion to themes such as mental distress, the social and intellectual exclusion of madness, ethical skills and, in the end, the virtue of critique.
--
Arkikielessä sanaa “kokemus” käytetään monissa eri merkityksissä: sillä voidaan viitata täysin subjektiiviseen ilmiöön tai esimerkiksi ajan kanssa kartoitettuun osaamiseen. Voimme myös puhua jaetuista kokemuksista, rajakokemuksista tai kokemusperäisestä tiedosta. ”Kokemus” asetetaan usein vastakkain tieteellisen tiedon kanssa. Julkisissa keskusteluissa on vedottu kansalaisten kokemukseen poliittisissa yhteyksissä, ja huolta on kannettu muun muassa siitä, voiko kokemusasiantuntijoita pitää terveyttä koskevan tiedon auktoriteetteina.
Länsimaisen ajattelun historiassa eri kokemuksen käsitteet ovat kuitenkin olleet kytköksissä siihen, miten tieteellinen, vaikkapa mielenterveyttä koskeva tieto on ymmärretty. Se, missä merkityksessä kokemuksen käsitettä käytetään, liittyy myös esimerkiksi siihen, sijoitammeko mielenterveyden yksilön sisäpuolelle, ihmisten välisiin suhteisiin vai osaksi yhteiskunnan rakenteita.
Väitöskirja tutkii ranskalaisfilosofi Michel Foucault’n (1926‒1984) kokemuksen käsitteitä sekä teemoja, joita hän käsittelee kokemuksen käsitteiden avulla. Foucault’n vaikutus ihmis- ja yhteiskuntatieteisiin, oikeustieteisiin sekä kasvatustieteisiin on ollut mittava. Usein häneen viitataan ajattelijana, joka kyseenalaistaa kokemusnäkökulman lähtökohtana tieteelliselle tiedolle. Väitöskirja kuitenkin asettaa kokemuksen Foucault’n filosofian keskiöön ja osoittaa eri kokemuskäsitteiden olennaisen roolin hänen tuotannossaan. Tutkimus analysoi kokemuksen käsitteiden teoreettisia tehtäviä ja merkityksiä.
Kokemuksen käsitteillä on erityisasema sekä Foucault’n varhaisissa, psykiatriaa ja psykologiaa käsittelevissä kirjoituksissa että hänen myöhäisissä etiikkaa tutkivissa teksteissään, joissa hän palaa käsittelemään terveyden ja huolenpidon teemoja. Teksteistä löytyy runsaasti viitteitä ”elettyyn kokemukseen”, ”taustakokemukseen”, ”transformatiiviseen kokemukseen”, ”rajakokemukseen”, ”kokemuksen kenttään” ja ”kokemuksen muotoihin”. Tutkimus käsittelee myös sitä, minkälaiseksi kokemuksen itsestä on ajateltu muodostuvan kulttuureissa, joissa kehotetaan kuuntelemaan ja tarkastelemaan itseä, kääntymään itseen, uskomaan itseensä sekä löytämään itsensä.
Analysoimalla eri kokemuksen käsitteitä Foucault'n filosofiassa voimme paitsi ymmärtää paremmin hänen länsimaiseen ajatteluun olennaisesti vaikuttanutta työtään, myös peilata nykykäsityksiämme terveydestä, mielenterveysongelmista ja itseen kohdistuvista käytännöistä.
Papers by Sanna K . Tirkkonen
For Against Together: Antagonistic Political Emotions, 2025
This chapter analyzes the relationship between loneliness and antagonistic political emotions. Lo... more This chapter analyzes the relationship between loneliness and antagonistic political emotions. Loneliness is commonly defined as a painful experience resulting from a discrepancy between desired and actual relationships, often involving difficulties in forming meaningful interpersonal bonds. Contemporary philosophical literature highlights the negative impact of loneliness on self-perception, agency, and the possibilities for connecting with others. With few exceptions, the political dimensions of loneliness are often overlooked in these discussions. To address this gap, this chapter examines the case of a lone-actor terrorist whose loneliness motivates a search for meaning within a radicalized community. In this context, loneliness is coupled with emotions such as vengeful anger and envy. This raises several philosophical questions: How should loneliness be understood in the first place? Can it be viewed as a political emotion in its own right, or does it require the presence of other affective states to become political? How does loneliness interact with specific antagonistic emotions? I argue that, in this context, antagonistic emotions enable lonely individuals to reclaim their sense of agency and, in some cases, pursue radical social and political change. I call hostile loneliness the affective state in which loneliness conditions the emergence and development of aggressive and oppositional emotions. Finally, I argue that these emotions become fully political when they are taken up by a community and given a collective expression.
Loneliness and Radicalization
Philosophy and Social Criticism, 2025
This article investigates experiences of loneliness in radicalization processes. The main aim is ... more This article investigates experiences of loneliness in radicalization processes. The main aim is to develop an empirically grounded theory of loneliness in contemporary forms of radicalization. Starting from Hannah Arendt’s political theory, which posits loneliness as a breeding ground for terror, the analysis extends to a critical phenomenological approach that adopts the perspective of subjective experience while exploring how these experiences are embedded in specific social structures in contemporary societies. The article therefore bridges the gap between theoretical debates on (the politics of) loneliness and empirical research on the processes of radicalization, extremism, and terrorism. The focus is on two sets of cases: lone-actor terrorists and female Western affiliates of ISIS. The analysis reveals that while the fear of individual and collective extinction plays an important role for right-wing lone-actor terrorists, experiences of discrimination and marginalization are crucial in the case of Islamist radicalization in Western countries.
Incels, autism, and hopelessness: affective incorporation of online interaction as a challenge for phenomenological psychopathology
Frontiers in Psychology, 2023
Recent research has drawn attention to the prevalence of self-reported autism within online commu... more Recent research has drawn attention to the prevalence of self-reported autism within online communities of involuntary celibates (incels). These studies suggest that some individuals with autism may be particularly vulnerable to the impact of incel forums and the hopelessness they generate. However, a more precise description of the experiential connection between inceldom, self-reported autism, and hopelessness has remained unarticulated. Therefore, this article combines empirical studies on the incel community with phenomenological and embodiment approaches to autism, hopelessness, and online affectivity. We analyze three interrelated aspects of online interactions in incel communities – worldview, bodily self-relation, and mutual dismissals – and examine how these elements contribute to the consolidation of the loss of significant life possibilities. By investigating the potential negative influence of specific online environments on affective dispositions, our approach contributes to the debate on current challenges to “situate” phenomenological psychopathology.
Topoi, 2023
In this article, we investigate the relationship between loneliness and misogyny amongst the onli... more In this article, we investigate the relationship between loneliness and misogyny amongst the online movement of “involuntary celibates” (incels) that has become widely known through several violent attacks. While loneliness plays a prominent role in the incels’ self-descriptions, we lack a comprehensive analysis of their experience of loneliness and its role in their radicalization. Our article offers such an analysis. We analyze how loneliness is felt, described, and implicitly understood by incels, investigate the normative presumptions underlying their experiences, and critically reflect on the political function of their discourse of loneliness. We claim that it is the affective mechanism of ressentiment that transforms loneliness into antagonistic emotions and show how loneliness is exacerbated rather than alleviated through the incel community.
Finally, we point to the relevance of our analysis for contemporary philosophical and feminist loneliness studies.
niin&näin 2/2021, 2021
Michel Foucault’n (1926–1984) ajattelu on jättänyt jälkensä muun muassa lääketieteiden filosofiaa... more Michel Foucault’n (1926–1984) ajattelu on jättänyt jälkensä muun muassa lääketieteiden filosofiaan, terveystieteisiin, kriittiseen vammaistutkimukseen ja queer-tutkimukseen. Foucault’n luomien käsitteiden avulla on esimerkiksi kysytty, miten historiallisissa konteksteissa syntyneet ajatusmallit näkyvät nykyisissä toimintatavoissa ja instituutioiden hierarkkisissa rakenteissa. On myös pohdittu, voivatko historialliset lähteet ja vuosikymmenten takainen aikalaisanalyysi kertoa mitään olennaista nykyisistä terveys- ja hoitokäytännöistä. Tekstissäni käsittelen näiden kriittisten pohdintojen kannalta tärkeimpiä käsitteitä, kuten lääketieteellistä katsetta, biopolitiikkaa, hallinnallisuutta ja normalisaatiota.
Kari Vehosalo, 2021
In this essay (and its English translation) I discuss the philosophical themes of Kari Vehosalo's... more In this essay (and its English translation) I discuss the philosophical themes of Kari Vehosalo's paintings, published in his exhibition book by Sara Hildén Art Museum. The themes include observations of eerie atmospheres, decaying beauty, sexuality and social norms.
The essay was awarded the Edvard Richter literature prize in December 2021.
The museum website describes the artist as follows:
"Kari Vehosalo (b. 1982), who won the Ars Fennica prize in 2017, is one of the most interesting of contemporary artists in Finland. [...] Vehosalo is interested in interfaces [...] where a tension is created by the friction between the private and the social. In his art he seeks to combine beauty, psychopathology and the Western culture of trauma. Thus the imagery of the history of art, the concepts of philosophy and psychology and the facts and fictions of Hollywood all constitute starting points for his works. In Vehosalo’s paintings, technical skill is combined with an imagery of cool beauty, in which a monochromatic palate lends a distancing effect to images of reality depicted with photographic exactitude. In his pictures he tends to place some disturbing element that shatters our sense of familiarity and security – and thereby summons up questions."
niin&näin, 2019
Saksassa Heidelbergin yliopistoklinikalla on pitkät perinteet filosofian ja psykiatrian yhteistyö... more Saksassa Heidelbergin yliopistoklinikalla on pitkät perinteet filosofian ja psykiatrian yhteistyölle. Fenomenologisen psykiatrian ja psykoterapian tutkimusyksikköä johtava professori Thomas Fuchs kertoo, miten fenomenologista tutkimusta tehdään psykiatrisessa sairaalassa ja kuinka hänen omat filosofiset sitoumuksensa tulevat esille potilastyössä. Keskustelumme klinikalla valotti hänen ajattelunsa pääpiirteitä kehollisuudesta, tunteiden filosofiasta ja tiedostamattomasta. Fuchs käsittää tunteet vuorovaikutteisina, ruumiillisina ja tilallisina ilmiöinä ja väittää, ettei tiedostamaton sijaitse psyykeen syvyyksissä vaan on kehollisesti eletty ja koettu.
Ajatus. Suomen Filosofisen Yhdistyksen Vuosikirja, 2019
Yksinäisyyttä pidetään yleisesti vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. Yksinäisyys kuitenkin ymm... more Yksinäisyyttä pidetään yleisesti vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. Yksinäisyys kuitenkin ymmärretään monin eri tavoin, mikä herättää filosofisia kysymyksiä siitä, minkälaisena ilmiönä sitä tulisi tutkia. Artikkelissa käsittelen erilaisia yksinäisyyden muotoja erityisesti koetun yksinäisyyden näkökulmasta. Tutkin yksinäisyyttä sellaisten tunteiden filosofian nykysuuntausten avulla, jotka painottavat tunteiden ja ilmapiirien vuorovaikutuksellista muodostumista. Väitän, etteivät koetun yksinäisyyden näkökulma ja tunteiden filosofinen lähestymistapa tarkoita ilmiön yhteiskunnallisten tekijöiden sivuuttamista. Koska yksinäisyyttä ei voi erottaa yhteiskunnallisesta tilanteestaan ja tavoista, joilla ihmissuhteet kulttuurisesti järjestyvät, käsittelen artikkelissa koettua yksinäisyyttä myös poliittisen filosofian konteksteissa.
What Is the Role of Philosophy in Psychiatry, Thomas Fuchs?
niin&näin, 2019
Published online: https://netn.fi/fi/artikkeli/what-is-the-role-of-philosophy-in-psychiatry-thoma... more Published online: https://netn.fi/fi/artikkeli/what-is-the-role-of-philosophy-in-psychiatry-thomas-fuchs
The University Clinic of Heidelberg has a long tradition of philosophers working in psychiatry. Professor Thomas Fuchs, the head of the research unit Phenomenological Psychiatry and Psychotherapy, explains how phenomenological research is carried out in a psychiatric hospital and how his philosophical commitments are present in his interaction with patients. The interview illuminates some main features of his thought concerning embodiment, affectivity, and the unconscious. Fuchs understands emotions as relational, bodily and spatial phenomena, and he argues that the unconscious is not some hidden chamber in the depth of our psyche but experienced by our bodies.
niin&näin Filosofinen aikakauslehti, 2019
Kansalaisaloite raiskauslainsäädännön muuttamisesta suostumusperustaiseksi on edennyt eduskuntaan... more Kansalaisaloite raiskauslainsäädännön muuttamisesta suostumusperustaiseksi on edennyt eduskuntaan, ja lainmuutoksen valmisteleminen on kirjattu myös nykyiseen hallitusohjelmaan. Nykylainsäädännön ongelmana on, että raiskaus määritellään muun väkivallan ja sen uhan tai raiskauksen kohteeksi joutuneen tiedottomuuden perusteella. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että lamaantuminen teon aikana on erittäin yleistä eikä reaktioon välttämättä kuulu tietoisuuden menettämistä. Lamaantumiseen liittyviä fyysisiä tekijöitä ja tuntemuksia on käsitelty haastattelututkimuksissa, mutta jos tahdosta riippumatonta liikkumattomuutta halutaan ymmärtää paremmin kehollisena, moninaisiin tunteisiin ja eksistentiaalisiin kysymyksiin kietoutuvana kokemuksena, reaktiota on tutkittava myös ruumiinfenomenologian näkökulmasta.
Yksinäisyyden tunteet Tove Janssonin teoksessa Muumipappa ja meri (Feelings of Loneliness in Tove Jansson's Novel Moominpappa at Sea)
Psykoterapia, 2019
Artikkeli käsittelee koettua yksinäisyyttä ja sen eri muotoja Tove Janssonin Muumip... more Artikkeli käsittelee koettua yksinäisyyttä ja sen eri muotoja Tove Janssonin Muumipappa ja meri -romaanin sekä eräiden tunteiden filosofian nykysuuntausten avulla. Yksinäisyyden filosofista tutkimusta on tehty varsin vähän, ja olemassa olevassa tutkimuskirjallisuudessa on usein kognitiivinen painotus. Yksinäisyys määritellään tällöin tietoisuutena merkityksellisten suhteiden puuttumisesta, jolloin myös yksinäisyyden hoitaminen nähdään yksilölähtöisesti ajattelumallien ja asenteiden muokkaamisena. Yksilökeskeisten ja kognitiivisten painotusten sijaan artikkeli käsittelee yksinäisyyden tunteita vuorovaikutuksellisina prosesseina sekä tunneilmapiiriä, jossa yksinäisyyden eri muodot tulevat esille Janssonin teoksessa. Analyysi pohjautuu erityisesti Martin Heideggerin sekä psykiatrian filosofeina tunnettujen Matthew Ratcliffen ja Thomas Fuchsin tunteiden filosofioihin. Artikkeli tuo esille myös terapeuttisia keinoja, joiden avulla Janssonin henkilöhahmot yrittävät helpottaa sekä itsensä että toistensa yksinäisyyttä – yhteiskunnallisia ja sosioekonomisia tekijöitä unohtamatta.
Open Philosophy, 2019
Michel Foucault's (1926-1984) thought is widely used in the humanities and social sciences for in... more Michel Foucault's (1926-1984) thought is widely used in the humanities and social sciences for investigating experiences of madness, illness, marginalization and social conflicts. However, the meaning of the word "experience" is not always clearly defined, and the French word expérience has a whole variety of meanings. In this article I explicate Foucault's most relevant concepts of experience and their theoretical functions. He refers to experience throughout his career, especially in his early texts on existential psychiatry from the 1950s and 1960s and in his late work from the 1980s. Texts such as Mental Illness and Psychology and Dire vrai sur soi-même have received less attention than Foucault's most famous books, but they show that references to experience form significant theoretical and thematic links between his earlier investigations of mental distress and his late work on ethics. When Foucault reorganizes his work in the 1980s, he looks back to his early work in his search for a new concept of experience. I argue that in these contexts, experience cannot be understood as an outcome of activity that organizes perceptions and leads to objective knowledge, but experiences are not defined as events produced by discourses, either. I demonstrate in this article how Foucault uses the concept of experience to structure his research on ethical subjectivity and cultural practices of care. At the same time the article questions some standard interpretations of his work.
niin&näin, 2019
Michel Foucault’n (1926–1984) yllättävän kuoleman jälkeen spekuloitiin vuosikymmeniä,
saatettaisi... more Michel Foucault’n (1926–1984) yllättävän kuoleman jälkeen spekuloitiin vuosikymmeniä,
saatettaisiinko keskeneräiseksi jäänyt Seksuaalisuuden historian neljäs osa Lihan
tunnustukset (Les aveux de la chair) laajemman yleisön saataville. Vuoden 2018 alussa
Foucault’n pitkäaikainen kustantaja Gallimard julkaisi käsikirjoituksen 34 vuoden
odotuksen jälkeen. Mitä uutta teos kertoo Foucault’n filosofiasta?
niin&näin, 2016
Artikkeli osallistuu keskusteluun, joka seurasi Foucault'n Klinikan synty -teoksen suomenkielisen... more Artikkeli osallistuu keskusteluun, joka seurasi Foucault'n Klinikan synty -teoksen suomenkielisen käännöksen julkaisemista. Pieni teksti tarjoaa fenomenologisen tulkinnan tämän vaikeaselkoisena pidetyn teoksen lukemiseen.
This article is a phenomenological reading of Foucault's Birth of the Clinic.
Ajatus 75. Suomen filosofisen yhdistyksen vuosikirja, 2018
Artikkeli on pienin muutoksin julkaistu versio väitöskirjan Experience in Michel Foucault's Philo... more Artikkeli on pienin muutoksin julkaistu versio väitöskirjan Experience in Michel Foucault's Philosophy lektiosta.
Väitöskirja abstrakteineen löytyy osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/242415
Subject and "Another Kind" of Critical Philosophy
Engaging Foucault, 2016
In the Howison Lecture at Berkeley 1980, Foucault explains the political dimension of his work on... more In the Howison Lecture at Berkeley 1980, Foucault explains the political dimension of his work on technologies of the self. He writes that he is looking for "an analysis that relates to what we are willing to accept in our world, to accept, to refuse, and to change, both in ourselves and in our circumstances. In sum, it is a question searching for another kind of critical philosophy. (Foucault 1993: 224.)"
In this article I ask what Foucault means by this “another kind of critical philosophy”. In the late work he no longer investigates the practices that constitute objects of knowledge but different procedures through which subjects are formed. By subjectivation he means that in the continuous processes of subject formation, one can also adopt self-conceptions that serve established hierarchies and systems of behavioural expectations. He claims, however, that desubjugation becomes possible by engaging in critical activity. The quote above suggests that this activity is self-reflective, and it involves transforming both ourselves and the world around us. But what does it really mean? In “What is Critique?” Foucault defines critique as “an art of voluntary, reflected insubordination” and as “a movement by which the subject gives himself the right to question truth on its effects of power and question power on its discourses of truth”. If critique is characterized as the subject’s right to question the relationship between truth and power, where does the subject anchor her own truth?
Keywords: subject, critique, technique, tekhnē, Heidegger, Aufklärung, truth
Mahdollisuus, 2016
On tyypillistä väittää, että Foucault'n Hulluuden historia sivuuttaa yksilökokemusten näkökulman ... more On tyypillistä väittää, että Foucault'n Hulluuden historia sivuuttaa yksilökokemusten näkökulman ja sen sijaan keskittyy historiallisiin tapoihin ymmärtää "hulluutta" ja kontrolloida sitä. Vastoin näitä yleisiä käsityksiä väitän artikkelissa, ettei Foucault'n teos sulje ulos yksilöllisen kokemuksen näkökulmaa. Filosofisessa tutkimuksessa on myös kysyttävä, mitä kokemuksella tässä yhteydessä ylipäätään tarkoitetaan. Tutkin artikkelissa käsitteitä, jotka ovat juontuneet Foucault’n varhaistuotantoon omanlaisina variaatioinaan fenomenologisesta ja eksistentialistisesta traditiosta. Esitän, että Foucault puhuu filosofisessa mielessä nimenomaan ehdoista, joiden valossa kokemus hulluudesta tai mielisairairaudesta on historiallisesti mahdollistunut. Kokemuksen käsite ei kuitenkaan ole teoksessa yksiselitteinen, joten tarkastelen lähemmin sitä, mistä tässä hyvin laajassa käsitteessä on kyse.
Ethics, Politics and Exclusion in Michel Foucault's Late Thought
Ethics, Democracy, and Markets, 2016
Tragedy as a Shared Space. Recognition in Foucault’s Oedipus Lectures
Topos, 2015
Michel Foucault’s (1926–1984) philosophical investigations of ancient Greek tragedies invite us t... more Michel Foucault’s (1926–1984) philosophical investigations of ancient Greek tragedies invite us to think about the experience of a shared, political space in which different laws, political discourses, norms and values are in tension. Previously Foucault’s short remarks of Sophocles’ Oedipus the King have been contextualized in the anti-psychoanalytical framework, but I claim in this article that in his late Oedipus lectures (in Du gouvernement des vivants, Mal faire dire vrai, and Leçons sur la volonté de savoir) are more nuanced in terms of political philosophy.
Most importantly, the lectures show the necessity of including the aspects of knowledge and power in theories of recognition. Foucault is not usually considered as a philosopher of recognition, and therefore less explicit sources have been used to formulate the connection between Foucault’s critical standpoint and the existing recognition debates. This article, however, reflects on the relationship between tragedy and political thought and pinpoints the concepts of recognition in Foucault’s lectures on Oedipus the King. In the Oedipus lectures he pays attention to the intersections of the arts of governing, procedures of truth and subject formation.
keywords: Foucault, Oedipus, recognition, self-knowledge, governing, tragedy
Uploads
Books by Sanna K . Tirkkonen
This thesis is an investigation of Michel Foucault’s (1926‒1984) concepts of experience and of the issues he addresses when he refers to these terms. Previous studies on the subject focus only on some aspects of experience in Foucault’s philosophy or are framed according to a specific theme. He is often considered an anti-experientialist thinker, but this thesis places experience at the core of his philosophy and reveals the crucial theoretical functions of the different concepts of experience in his work. The research explicates the meanings of these concepts and analyses their interrelations and similarities when Foucault uses them in different contexts.
A further focus in the thesis is on the continuities between Foucault’s early and late philosophies of experience. He refers to experience throughout his work, especially in his early writing on psychiatry and psychology from the 1950s and 1960s and in his late work from the 1980s. “Experience” thus constitutes a thematic link between his earlier investigations into medical, especially psychiatric knowledge and his late research on ancient virtue ethics that is closely connected to the medical tradition and the topics of health and care. His writings do not constitute a system, but these texts are brought together in the same study because, independently, none of them allows a comprehensive grasp of his philosophy of experience. Terms such as “lived experience”, “background experience”, “contradictory experience”, “forms of experience”, “fields of experience”, “limit-experience”, “transformative experience” and “experience of the self” are explicated. The meanings of these terms are not always entirely fixed.
The thesis consists of two main parts. Part One is a systematic study of the theoretical and argumentative roles of the different concepts and notions of experience in Foucault’s early works on psychiatry, psychology and medical knowledge, and in his late articles and interviews. Part Two of the thesis is based on the argument that it is necessary to analyse the different concepts of experience to understand Foucault’s late work on ethics as a study on intersubjectivity. The thesis discusses the ways in which it is possible to experience the self in cultural contexts in which people are encouraged to listen to, turn to, observe and find themselves. Foucault’s investigation into “experiences of the self” is understood as a normative and critical study of cultural practices, activities and techniques, including therapeutic and confessional procedures, through which one forms a relationship with oneself and with others.
Thus, analysing the concepts of experience in Foucault’s philosophy helps to enhance understanding of his work as a whole: “experience” opens the discussion to themes such as mental distress, the social and intellectual exclusion of madness, ethical skills and, in the end, the virtue of critique.
--
Arkikielessä sanaa “kokemus” käytetään monissa eri merkityksissä: sillä voidaan viitata täysin subjektiiviseen ilmiöön tai esimerkiksi ajan kanssa kartoitettuun osaamiseen. Voimme myös puhua jaetuista kokemuksista, rajakokemuksista tai kokemusperäisestä tiedosta. ”Kokemus” asetetaan usein vastakkain tieteellisen tiedon kanssa. Julkisissa keskusteluissa on vedottu kansalaisten kokemukseen poliittisissa yhteyksissä, ja huolta on kannettu muun muassa siitä, voiko kokemusasiantuntijoita pitää terveyttä koskevan tiedon auktoriteetteina.
Länsimaisen ajattelun historiassa eri kokemuksen käsitteet ovat kuitenkin olleet kytköksissä siihen, miten tieteellinen, vaikkapa mielenterveyttä koskeva tieto on ymmärretty. Se, missä merkityksessä kokemuksen käsitettä käytetään, liittyy myös esimerkiksi siihen, sijoitammeko mielenterveyden yksilön sisäpuolelle, ihmisten välisiin suhteisiin vai osaksi yhteiskunnan rakenteita.
Väitöskirja tutkii ranskalaisfilosofi Michel Foucault’n (1926‒1984) kokemuksen käsitteitä sekä teemoja, joita hän käsittelee kokemuksen käsitteiden avulla. Foucault’n vaikutus ihmis- ja yhteiskuntatieteisiin, oikeustieteisiin sekä kasvatustieteisiin on ollut mittava. Usein häneen viitataan ajattelijana, joka kyseenalaistaa kokemusnäkökulman lähtökohtana tieteelliselle tiedolle. Väitöskirja kuitenkin asettaa kokemuksen Foucault’n filosofian keskiöön ja osoittaa eri kokemuskäsitteiden olennaisen roolin hänen tuotannossaan. Tutkimus analysoi kokemuksen käsitteiden teoreettisia tehtäviä ja merkityksiä.
Kokemuksen käsitteillä on erityisasema sekä Foucault’n varhaisissa, psykiatriaa ja psykologiaa käsittelevissä kirjoituksissa että hänen myöhäisissä etiikkaa tutkivissa teksteissään, joissa hän palaa käsittelemään terveyden ja huolenpidon teemoja. Teksteistä löytyy runsaasti viitteitä ”elettyyn kokemukseen”, ”taustakokemukseen”, ”transformatiiviseen kokemukseen”, ”rajakokemukseen”, ”kokemuksen kenttään” ja ”kokemuksen muotoihin”. Tutkimus käsittelee myös sitä, minkälaiseksi kokemuksen itsestä on ajateltu muodostuvan kulttuureissa, joissa kehotetaan kuuntelemaan ja tarkastelemaan itseä, kääntymään itseen, uskomaan itseensä sekä löytämään itsensä.
Analysoimalla eri kokemuksen käsitteitä Foucault'n filosofiassa voimme paitsi ymmärtää paremmin hänen länsimaiseen ajatteluun olennaisesti vaikuttanutta työtään, myös peilata nykykäsityksiämme terveydestä, mielenterveysongelmista ja itseen kohdistuvista käytännöistä.
Papers by Sanna K . Tirkkonen
Finally, we point to the relevance of our analysis for contemporary philosophical and feminist loneliness studies.
The essay was awarded the Edvard Richter literature prize in December 2021.
The museum website describes the artist as follows:
"Kari Vehosalo (b. 1982), who won the Ars Fennica prize in 2017, is one of the most interesting of contemporary artists in Finland. [...] Vehosalo is interested in interfaces [...] where a tension is created by the friction between the private and the social. In his art he seeks to combine beauty, psychopathology and the Western culture of trauma. Thus the imagery of the history of art, the concepts of philosophy and psychology and the facts and fictions of Hollywood all constitute starting points for his works. In Vehosalo’s paintings, technical skill is combined with an imagery of cool beauty, in which a monochromatic palate lends a distancing effect to images of reality depicted with photographic exactitude. In his pictures he tends to place some disturbing element that shatters our sense of familiarity and security – and thereby summons up questions."
The University Clinic of Heidelberg has a long tradition of philosophers working in psychiatry. Professor Thomas Fuchs, the head of the research unit Phenomenological Psychiatry and Psychotherapy, explains how phenomenological research is carried out in a psychiatric hospital and how his philosophical commitments are present in his interaction with patients. The interview illuminates some main features of his thought concerning embodiment, affectivity, and the unconscious. Fuchs understands emotions as relational, bodily and spatial phenomena, and he argues that the unconscious is not some hidden chamber in the depth of our psyche but experienced by our bodies.
saatettaisiinko keskeneräiseksi jäänyt Seksuaalisuuden historian neljäs osa Lihan
tunnustukset (Les aveux de la chair) laajemman yleisön saataville. Vuoden 2018 alussa
Foucault’n pitkäaikainen kustantaja Gallimard julkaisi käsikirjoituksen 34 vuoden
odotuksen jälkeen. Mitä uutta teos kertoo Foucault’n filosofiasta?
This article is a phenomenological reading of Foucault's Birth of the Clinic.
Väitöskirja abstrakteineen löytyy osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/242415
In this article I ask what Foucault means by this “another kind of critical philosophy”. In the late work he no longer investigates the practices that constitute objects of knowledge but different procedures through which subjects are formed. By subjectivation he means that in the continuous processes of subject formation, one can also adopt self-conceptions that serve established hierarchies and systems of behavioural expectations. He claims, however, that desubjugation becomes possible by engaging in critical activity. The quote above suggests that this activity is self-reflective, and it involves transforming both ourselves and the world around us. But what does it really mean? In “What is Critique?” Foucault defines critique as “an art of voluntary, reflected insubordination” and as “a movement by which the subject gives himself the right to question truth on its effects of power and question power on its discourses of truth”. If critique is characterized as the subject’s right to question the relationship between truth and power, where does the subject anchor her own truth?
Keywords: subject, critique, technique, tekhnē, Heidegger, Aufklärung, truth
Most importantly, the lectures show the necessity of including the aspects of knowledge and power in theories of recognition. Foucault is not usually considered as a philosopher of recognition, and therefore less explicit sources have been used to formulate the connection between Foucault’s critical standpoint and the existing recognition debates. This article, however, reflects on the relationship between tragedy and political thought and pinpoints the concepts of recognition in Foucault’s lectures on Oedipus the King. In the Oedipus lectures he pays attention to the intersections of the arts of governing, procedures of truth and subject formation.
keywords: Foucault, Oedipus, recognition, self-knowledge, governing, tragedy