Puolan kolmas jako
| Puolan kolmas jako | |
|---|---|
| Osa Puolan jakoja | |
 Puolan kolmas jako |
|
| Päivämäärä | 24. lokakuuta 1795 Varsovan antautuminen de facto / Puolan kuninkaan ja Liettuan suuriruhtinaan kruunustaluopuminen 25. marraskuuta 1795 de jure |
| Paikka | Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta |
| Lopputulos | Liettuan suuriruhtinaan ja Puolan kuninkaan kruunustaluopuminen 25. marraskuuta 1795 |
| Aluemuutokset | Liettuan suuriruhtinaskunta ja Puolan kuningaskunta lakkasivat olemasta |
| Vaikutukset | Liettuan ja Puolan valtiot lakkasivat olemasta vuosiksi 1795–1918 |
| Osapuolet | |
| Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta | Preussin kuningaskunta, Itävalta ja Venäjän keisarikunta |
| Komentajat | |
| Tadeusz Kościuszko | |
Puolan kolmas jako vuonna 1795 oli Venäjän, Itävallan ja Preussin välinen sopimus, jossa ne jakoivat keskenään koko Puolan.[1] Aikaisemmissa jakosopimuksissa ne olivat jo ottaneet suuria alueita itselleen, mutta kolmannessa jaossa Puola-Liettua lakkasi olemasta, eikä puolalaisilla ollut omaa valtiota ennen vuotta 1918.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmas jako alkoi siitä, kun 3. toukokuuta 1791 säädettyä, mutta Puolan toisen jaon voittajavaltioiden vuoksi kumottua, perustuslakia kannattavat puolalaiset, jotka vastustivat Venäjän armeijan läsnäoloa Puolassa, ryhtyivät vastarintaan Tadeusz Kościuszkon johdolla.
Kościuszko hävisi 10. lokakuuta 1794, ja Varsova antautui 24. lokakuuta 1795.
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjän keisarikunta sai Kuurinmaan ja Liettuan suuriruhtinaskunnan, läntisen Valko-Venäjän ja Ukrainan, Habsburgien monarkia (Itävalta) Puolan kuningaskunnan eteläisen keskusosan ja Preussin kuningaskunta Kaakkois-Puolan sekä pääkaupunki Varsovan.
Katariina Suuren käskystä Puolan kuningas luopui kruunustaan.[2] Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunnasta tuli Kuurinmaan kuvernementti.[3] Puolan valtio lakkasi olemasta runsaaksi vuosisadaksi 1795–1918.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Partitions of Poland | Summary, Causes, Map, & Facts | Britannica www.britannica.com. Viitattu 23.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Kasekamp, Andres: Baltian historia, s. 97. Vastapaino, 2013. ISBN 978-951-768-411-8
- ↑ Kasekamp s. 98–99.