Bosanska Krajina
Bosanska Krajina on historiallinen alue Bosnia ja Hertsegovinan luoteisosissa. Alue käsittää seudun Vrbas-, Una- ja Savajokien ympärillä. Alueella sijaitsevia kaupunkeja ovat esimerkiksi Banja Luka ja Bihać. Alueen historiaa on leimannut sodankäynti ja alueen asema etulinjassa Osmanien valtakunnan ja euroopplaisten valtojen kuten Habsburgien välissä.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bosanska Krajina käsittää Vrbas-, Una- ja Savajokien ympäröimän alueen Bosnian luoteisosissa. Hallinnollisesti suurin osa alueesta kuuluu Bosnia-Hertsegovinan Serbitasavaltaan. Länsiosa kuuluu Bosnia-Hertsegovinan federaation Una-Sanan kantoniin. Bosanska Krajinassa sijaitsevia kaupunkikeskuksia ovat esimerkiksi Banja Luka, Jajce ja Bihać. Bosanska Krajinssa sijaitsee huomattavia vesi-, metsä- ja mineraalivarantoja.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimi Bosanska Krajina tuli yleiseen käyttöön kun Itävalta-Unkari miehitti alueen vuonna 1878. Aikaisemmin siihen viitattiin "turkkilaisena Kroatiana".[1]
Sodankänti on ollut alueen leimallinen historiallinen piirre, joka on muovannut seudun kulttuuria ja yhteiskuntaa. Bosanska Krajina kuului Kroatian kuningaskuntaan ja Osmanien valtakunta alkoi levittäytyä seudulle 1500-luvulta alkaen. Kun Jajce kukistui vuonna 1527 osmanien vastaiseksi keskukseksi muodostui Bihać. Myöhemmin osmanien taistelessa Habsburgeja vastaan solmittiin kaksi rauhaa vuosina 1606 ja 1625. Tuolloin osmanien ja habsburgien rajaksi muodostui Unajoki. Sodankäynti jatkui ja osmanit valtasivat myöhemmin useita hylättyjä linnoituksia Unajoen länsipuolelta. Vuonna 1791 valtakuntien rajaksi oli muodostunut suurin piirtein nykyinen Bosnia-Hertsegovinan ja Kroatian länsiraja.[1]
Sotaisa historia muutti alueen väestösuhteita. Alueen čakavian murretta puhuneet kroaatit korvautuivat ortodoksinen kirkko ortodoksisilla serbeillä ja vlakeilla Balkanin kaakkoisosista. Uudet tulijat asettuivat sotien hävittämille maille ja työskentelivät paimentolaisina, viljelijöinä tai Osmanien valtakunnan armeijan apuna. Linnoitetuissa kaupungeissa oli puolestaan sotaväestä koostunut muslimiväestö. Muslimeja muutti alueelle myös muuten etenkin suuren Turkin sodan aikana 1683–1699. Kansaperinteessä Bosanska Krajinan asukkaat tulivat tunnetuiksi sotaisuudesta ja kapinoinnista.[1]
Jugoslavian hajoamissotien alkaessa perustettiin huhtikuussa 1991 Bosanska Krajinan serbialaisten kuntien yhteisö. Hanke oli alkua Bosnian hajoamiselle ja Bosnian sodalle. Sodan aikana serbijoukot valtasivat suurimman osan Bosanska Krajinan alueesta, mutta länteen jäi niin sanottu Bihaćin motti Bosnian hallituksen käsissä. Siitä tuli vuonna 1993 yksi Yhdistyneiden kansakuntien julistamasta suoja-alueesta. Taistelut jatkuivat tästä huolimatta, mutta motti vapautettiin syyskuussa 1995 kroaati- ja bosniakkijoukkojen hyökkäyksessä. Daytonin rauhansopimuksessa länsiosasta tuli osa Bosnia-Hertsegovinan federaatiota ja suurimmasta osasta Bosanska Krajinaa osa Serbitasavaltaa.[1]