Johdanto: arktisesta matkailusta ja sen tutkimisesta
2018
…
8 pages
1 file
Sign up for access to the world's latest research
Related papers
Elore, 2015
Artikkelissa tarkastellaan etnomusikologia-oppiaineen kotouttamista Suomeen 1970-luvulla. Kotouttamisella tarkoitetaan prosessia, jossa kansainvälisiä virtauksia ei vain omaksuta, vaan niitä muokataan toimijoiden omien pyrkimysten ja paikallisten erityisolosuhteiden ohjaamina. Tarkastelun kohteena on Tampereen kansanperinteen arkiston perustaneen Erkki Ala-Könnin toiminta sekä etenkin ”Kansanperinne, erityisesti kansanmusiikki” -oppiaineen perustaminen Tampereen yliopistoon. Oppiaineessa yhdistyi elementtejä etnomusikologian kansainvälisistä virtauksista, musiikkitieteestä ja perinnetieteistä. Analysoin sitä miten oppiaineen perustaminen sijoittui yhtäältä perinnetieteellisiin ja toisaalta ajan yhteiskuntatieteellisiin keskusteluihin. Väitän että etnomusikologian kotouttamista leimasi metodologinen nationalismi, joka merkitsi sitä, että etusijalle tarkastelussa nousi kansallisen kulttuuriperinteen vaaliminen, vaikka perinteen moninaisuutta ja muuttuvuutta tuotiin myös esiin. 2010-lu...
2019
Publikationens delar /andra producerade versioner Utgivningsdatum Januari, 2019 Sidantal 87 Språk finska Sammandrag Att främja en kultur som bejakar försök är ett viktigt verktyg i statsminister Sipiläs regeringsprogram med tanke på att förändra samhället och dess arbetssätt liksom skapa tillväxt. Inom ramen för ett projekt om försökskulturen i Finland har man granskat nuläget för försöksverksamheten, och i syfte att utveckla den verksamheten även tagit fram rekommendationer utgående från litteraturkällor, intervjuer, en enkät och workshoppar. Försök anses vara ett bra verktyg för att utveckla en verksamhet och hitta nya lösningar, men försöken är också förknippade med utmaningar. Förhoppningen är att olika aktörer skulle delta i försöksverksamheten på bredare front liksom att effektivisera informationsspridningen när det gäller resultaten av försöken. Mer systematiska försök bör genomföras till stöd för beslutsfattandet. Projektet har lett till en rekommendation om att försöksverksamhetens praxis behöver utvecklas på ett sätt som syftar till att förbättra de offentliga organisationernas förmåga att förnya sig liksom den offentliga sektorns genomslag. Genom bättre samordning kunde lärdomarna från försöken bättre tas tillvara. Utöver småskaliga försök behöver man även genomföra mer omfattande försök som sträcker sig över längre perioder. Dessutom borde flera olika försök verkställas för att hitta en bra lösning på ett enda angivet mål. Det behövs också finansieringsmodeller som uppmuntrar till försök. Det är viktigt att göra en regelbunden bedömning av hur försökskulturen har utvecklats, till exempel med hjälp av de bedömningskriterier som utvecklats inom ramen för detta projekt. Bilaga 1 Enkätblankett Bilaga 2 Intervjuunderlag Den här publikation är en del i genomförandet av statsrådets utrednings-och forskningsplan för 2018 (tietokayttoon.fi/sv). De som producerar informationen ansvarar för innehållet i publikationen. Textinnehållet återspeglar inte nödvändigtvis statsrådets ståndpunkt
2008
tabula Gr atulatoria tuomo a aLto, Helsingin yliopisto Aikuiskasvatus-lehti Leena ahteenmäki-peLkonen, Helsinki päivi atjonen, professsori, Joensuun yliopisto anja heikkinen, professori, Tampereen yliopisto Rit va engestRöm, Helsingin yliopisto anneLi eteL äpeLto, professori, Jyväskylän yliopisto Joensuun normaalikoulu, Joensuu peRtti k ansanen, professori (emeritus), Helsinki Kansanvalistusseura Kasvatustieteen laitos, Helsingin yliopisto eRkki komuL ainen, professori (emeritus), Helsinki meRvi kutuniva, Lapin yliopisto tuuL a L aes, Rauman opettajankoulutuslaitos Lifelong Learning in Europe LLinE-lehti hannu LintuRi, Otavan Opisto, Mikkeli Metallityöväen Murikka-opisto, aki ojak angas maRjukk a nuR meL a-antik ainen ja aRi antik ainen, Joensuun yliopisto anja paRpaL a, Oulun yliopisto piRkko R emes, dosentti, Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu pekk a saLLiL a, Kansanvalistusseura R aija seppänen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu juha suoR anta, aikuiskasvatuksen professori, Tampereen yliopisto Leena syRjäL ä, Oulun yliopisto jukk a tuomisto, Tampereen yliopisto vuokko vienoL a, dosentti, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos outi yLitapio-mänt yL ä, Lapin yliopisto sisällys Esa Poikela ja Sari Poikela k asvun ja oPPimisen tutkimisesta k asvatustieteessä Kaarina Määttä ystäv y yden olemusta etsimässä Soili Paananen bioGr aFinen oPPiminen ja dysleksian tiedostaminen Seija Keskitalo-Foley yksi kertomus, monta tarina a Narratiivinen, emansipatorinen ja empaattinen lukutapa lappilaisen maaseudun naisten elämäkertojen tutkimuksessa Anne Kurkela ja Piritta Pietilä ma aHanmuuttajanaiset k ansalaisina aik ak ausleHdissä Anneli Lauriala tutkimusPar adiGmat ja oPettajankoulutus Opetusteknikosta oman työn tutkijaksi Raimo Kaasila matk a matema attiseen minä än Kirjallisuusterapian soveltaminen luokanopettajakoulutuksessa Helena Koskinen toinen tie oPettajaksi Paula Kyrö yrittäjy ysk asvatuksen la ajentuvat näkÖalat Matti Laitinen minne menet, HenkilÖstÖn keHittäjä? Esa Poikela ja Sari Poikela k asvu sosia aliseen toiminta an Ongelmaperustainen oppiminen ja freireläinen pedagogiikka kirjoittajat Esa Poikela ja Sari Poikela k asvun ja oPPimisen tutkimisesta k asvatustieteessä Kasvatustieteen perusteet-teoksensa alkusanoissa Veikko Heinonen (1989, 9) kirjoittaa: "Kasvatustieteen asema itsenäisenä tieteenä ei ole erityisen vahva. Tätä tiedettä hajottavia voimia esiintyy sekä tieteen ulkopuolella että sen sisällä. … Joskus kasvatustiede halutaan kokonaan kieltää. Sitä pidetään tällöin vain muiden tieteiden, kuten psykologian, sosiologian ja filosofian sovelluksina kasvatukseen… Kasvatustieteen sisällä tapahtuvat hajotuspyrkimykset korostavat erilaisia lähestymistapoja, paradigmoja, tutkimusotteita ja menetelmiä." Heinosen mukaan vaarana on pyrkimys irrottaa kasvatustiede käytännön pedagogiikasta ja siten murentaa kasvatustieteen autonomia-ja identiteettiperustaa. Seurauksena on, että kasvatustiede soveltavana tieteenalana on jatkuvassa identiteettikriisissä. Sitä uhkaavat muut tieteenalat ja sisäiset hajottajat, jotka pahimmillaan tunkevat syvälle kasvatustieteen ytimeen kyseenalaistaen sen perusteet.-Tosin varmuutta siitä, mikä on kasvatustieteen syvintä ydintä, ei tunnu olevan. Elämänikäisen, vapaaajan ja arjen tai työssä oppimisen, ammatillisen kasvun ja yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta kasvatustieteessä ei ole kysymys vain kasvattajan ja kasvatettavan tai oppijan ja ohjaajan välisestä suhteesta. Oppimisen ilmiö tulee toimeen myös ilman legitimoitua toista osapuolta, eli opettajaa, kouluttajaa, ohjaajaa tai oppilaitosta. Konventionaalisen kasvatustieteen fokuksessa ei olekaan oppiminen vaan oppimisprosessin säätely. Pulmana on, että säätely ei tuota aina haluttuja tuloksia ja oppilaat oppivat myös asioita, joita ei ole suotavaa oppia. Olisiko kuitenkin tärkeämpää tutkia oppimisilmiötä kuin vain sen säätelyä? Opettamisesta vapautetun oppimisprosessin tutkiminen antaa lopulta tietoa ja välineitä myös sen säätelyä varten. Tarvitaan perustutki-1. Artikkelini pohjautuu väitöskirjaani, jota varten haastattelin 19 lappilaisella maaseudulla asuvaa naista. Haastateltavien ja paikkakuntien nimet ovat peitenimiä.
Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja, 2015
This article is concerned with commissioned histories and the use of histories. Cultural heritage is created and recreated in a process of the identity work, where a heritage community uses different histories to add the cultural value of the remnants of the past. A heritage community is a participating group of actors, involved in a certain process of identity work, and voluntarily taking part in the cultural heritage production. The members of heritage communities use different kinds of histories for to consolidate their sense of ownership of the remnants of their own past and for to strengthen their sense of belonging and togetherness. A heritage community can be either local or translocal. In this article I introduce three different types of identity work and clarify how they interact in the process of cultural heritage. I also give some new methodological tools for the researchers, who want to understand the emergence of temporary heritage communities and who are interested in the cultural heritage production "from below".
Tiede & edistys, 2019
2018
This study deals with the design and rock engineering of rock tunnels. In Finland, there are currently no national guidelines (design principles-standards) related to rock tunnel engineering (including rock construction design and rock structure design) neither Eurocodes explicitly describing the process of designing rock spaces.

Loading Preview
Sorry, preview is currently unavailable. You can download the paper by clicking the button above.