Euroopan unionin tutkimus - ja Amerikan varjo

Tiedepolitiikka, 2006

Kriisien ja avustusoperaatioiden kohdalla ihminen meissä punnitaanja paljastetaan. Viime vuoden tapaninpäivän tienoilla uutisotsikoihin noussut Aasian tsunami palautti (länsimaalaisiin) mieliin elämän rajallisuuden ja sen, että tuo rajallisuus saattaa kohdata jopa meitäkeitä meitä? Otsikoita (eri maiden lehdistä) lukiessa ei tullut täyttä varmuutta siitä, oliko kyseinen onnettomuus kohdannut pelkästään tietyn maan kansalaisia, vai oliko sittenkin kyse erityisesti paikallista väestöä, aasialaisia koskettaneesta suuraallosta? Tiedotusvälineiden yritys tehdä uutisesta esimerkiksi suomalaisia koskettanut onnettomuus oli vilpitön. Maapallomme sai oikeanlaiset mittasuhteet. Se tiedetään, mikä pallonpuolisko meitä todellisuudessa eniten kiinnostaa. Oma, tietysti. Mutta onko oltava näin, tai itse asiassa, täytyykö pelkästään omaan napaan tuijottavan asenteen muuttua, jotta maailma olisi "turvallinen" paikka elää? Keitä oikein pelkäämme: luoko vauraus ja hyvinvointi pelkoja ja uhkia paitsi omien rajojensa sisäpuolelle, myös niiden ulkopuolelle? Voiko missään enää olla "turvassa" jos toiset, he, tunkeutuvat rajojemme sisäpuolelle? Onko turvallisuus sanana osa vauraiden hyvinvointivaltioiden retorista apparaattia, jonka avulla torjutaan toinen, uhkaava? Globalisaatio on avainsana Yhdysvaltain länsirannikolla riehunut hirmumyrsky Rita osoitti ihan kouriintuntuvasti, että ylemmän kerroksen väki ajattelee myös meitä parempiosaisia, yltäkylläisessä todellisuudessa, vauraalla pallonpuoliskolla eläviä ihmisiä. Ehkä Jumala halusi pierullaan muistuttaa meitä joistakin

2004

Aikuiskasvatus, 1983

Aikuiskasvatus ja ammatillinen koulutus ovat koulutusjlirjestelmlin ke hittlimisen tlimlin hetken tlirkeitli työkenttili. Yhteiskunnan ja työellimlin muutokset asettavat ammattiopetukse//e ja aikuiskasvatukse//e suuret vaa timukset. Keskiasteen koulunuudistuksen ja aikuiskasvatuksen kehittlimis työn on mlilirli luoda organisatoriset edellytykset sille, ettli yhteiskunnan kasvavat koulutustarpeet voidaan tyydyttlili. Asteittain koko koulu tusjlirjestelmli valmistetaan toteuttamaan jatkuvan kasvatuksen periaatet ta. Kun koulutusjlirjestelmli uudistuu, myös sen piirissli työskentelevlit joutuvat uusimaan tietojaan ja taitojaan. Vaikka vireil/li olevat uudistukset ovat laajoja, plilikysymys kuitenkin on tulevan toiminnan sisliltö, eivlit sen hallinnolliset puitteet. Ammatillisen koulutuksen on kyettlivli luomaan plitevyyksili, joiden avulla kyetlilin hal litsemaan nopeasti kehittyvili työprosesseja, osallistumaan työtapojen ke hittlimiseen ja jatkamaan opintoja. Aikuiskasvatuksen on kyettlivli vastaa maan moninaisiin, erilaisten ellimlintilanteiden ja-perspektiivien luomiin sivistyksellisiin ja koulutuksellisiin tarpeisiin. Sen on kyettlivli ratkaise maan vaikeita sislillön valinnan ja metodisen toteutuksen ongelmia. Aiem mat kliytlinnöt ja terve jlirki eivlit riitli antamaan vastauksia nliihin ongel miin. Tarvitaan teoreettista tietoa ja tutkimusta. Aikuiskasvatuksen ja ammattikoulutuksen uudistustyö/Ii toteutetaan lli hes ilman tutkimuk sen antamaa tukea. Naiden alojen työntekijöiden am mattikliytlinnön kehittlimiseksi ei myösklilin ole tarjolla riittlivlili tieteellis ta asiantuntemusta. Teorian ja kliytlinnön hedelmlilliseen vuorovaikutuk seen ei ole mahdollisuuksia. Yhtenli syynli tlihlin on se, ettli maastamme on kokonaan puuttunut ammattikasvatukseen erikoistuneen kasvatustieteen professorin virka, ja aikuiskasvatuksenkin tutkimusta ja opetusta varten on ollut vain yksi professuuri. Tlimlin vuoksi on todella merkittlivli asia, et tli lahjoitusvaroin on saatu Helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiede kuntaan kasvatustieteen, erityisesti aikuiskoulutuksen professuuri ja Tam pereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan kasvatustieteen, erityises ti ammattikasvatuksen professuuri. Uusien virkojen tliyttöprosessi on kuitenkin tuonut klirkevlillli tavalla esiin kysymyksen aikuiskasvatuksen ja ammattikasvatuksen tutkimuksen tilasta maassamme. Tieteelliset asiantuntijat eivlit pitlineet ketlilin ammat tikasvatuksen professorin virkaan hakeneista plitevlinli virkaan. Kaksi kol mesta asiantuntijasta piti myös kaikkia aikuiskoulutuksen prof essu uria ha

2011

Ukkola, Toini. Production. Substance abuse services to the Finns living in Costa del Sol in Spain. Oulu, spring 2011, 41 p + 3 appendices. Language: Finnish.

Uralica Helsingiensia

2008

Eesti ja soome-ugri keeleteaduse ajakiri. Journal of Estonian and Finno-Ugric Linguistics, 2010

Käesolevas artiklis püütakse selgitada eesti ja soome keele kõige sagedasemate liikumisverbide polüfunktsionaalsust.Soome keele tulla vastab küll põhitähenduses eesti verbile tulema, kuid ei väljenda lahkumist –seda väljendatakse soome keeles verbiga lähteä. Samuti erinevad meie keeled inhoatiivi väljendamises: soome keele kõige tavalisem muutumisverb on tulla, eesti keeles aga saama. Soome keele verbi jäädä ja eesti keele verbi jääma on vaadeldud liikumisverbidena nende võimaliku muutuse presupositsiooni tõttu. Jääma väljendab siiski ka seisundi tekkimise tähendust. See tähendus esineb soome verbil jääda vaid idioomides. Eesti keele jääma on näide polüseemia tüübist, mida on nimetatud enantioseemiaks (ühel ja samal lekseemil on vastandtähendused).Üks läänemeresoome liikumisverbide omapära näiteid on verb käydä/käima, mis võimaldab väljendada kahesuunalist liikumist. Soome ja eesti verbide põhitähendused on sarnased, aga kõigis kasutustes käydä ja käima ei kattu, sest käydä esineb k...

Virittäjä, 2019

Artikkelissa vertaillaan kahta vanhassa kirjasuomessa ja -virossa runsaana esiintynyttä futuurikonstruktiota, PITÄÄ- ja SAADA-futuureja varhaisimmissa raamatun-käännöksissä: suomen osalta Bibilassa (1642) ja viron osalta Wastne Testamentissa (1686 ja Piibli Ramatissa (1739). Molemmat verbit ovat vanhaa yhteis-sanastoa ja nyky-kielissä monifunktioisia sekä leksikaalisessa että modaalisessa käytössään. Kun varhaiset kääntäjät kehittivät lähtökielten kieliopillisille futuureille vastineita, PITÄÄ ja SAADA päätyivät suomessa ja virossa varsin erilaisten futuuri-muodosteiden aineksiksi. Tämä johtuu siitä, että viron saama-futuuri on kehittynyt verbin kieli-opillistumispolun become-haarasta, joka suomesta puuttuu. Kun Biblian ja Piibli Ramatin intentio-pohjainen PITÄÄ-futuuri on saanut vaikutteita ruotsin skall- ja saksan sollen-futuureista, Wastne Testamentissa runsaana viljelty saama + Vma on saksan werden-futuurin sukua. Futuurina se on aspektuaalista tai -inkoatiivista tyyppiä, mikä t...

2006

2021

Tässä artikkelissa esittelemme vuonna 2013 aloittaneen ja 2019 päättyneen Koneen säätiön rahoittaman Suomalais-ugrilaiset kielet ja internet projektin suunnittelua sekä toteutusta ja kokoamme yhteen saavutettuja tuloksia. Aikaisemmin julkaistujen valmiiden tulosten lisäksi esittelemme myös joitakin keskeneräisiksi jääneitä tuotoksia. Projektissa kerättiin verkkoharavoinnin ja automaattisen kielentunnistuksen avulla harvinaisilla uralilaisilla kielillä kirjoitettujen sivujen tekstiä avoimilta verkkosivuilta. Projektissa kehitetty Wanca-portaalisivusto toimii kokoelmana linkkejä haravoinnin yhteydessä löydetyille näitä kieliä käyttäen kirjoitetuille sivuille. Projektissa kehitettiin prosessi, jota käyttäen verkkoharavan avulla löydetyistä teksteistä muodostetaan virkekorpuksia halutuille kielille. Muodostetut virkekorpukset ovat avoimesti saatavilla FIN-CLARIN konsortion ylläpitämän Kielipankin Korp-palvelussa. Verkkoharavoinnin ja korpusten kokoamisen ohella projekti keskittyi erityi...